Uutisen luettuani minulle jäi hieman pimentoon, miten uutisessa mainitut asiat liittyvät internettiin, tuohon rasismin pesään. Mutta sivuutetaan se.

Mieleen nousee sen sijaan pari kysymystä. Eikö nykylainsäädäntö todella anna mahdollisuutta tuomita tappoon yllyttäjää? Jos ei anna, asia on korjattava kokonaisuutena eikä ainoastaan silloin, kun motiivina on terrorismi. Jos antaa, tämä terrorismipykälä on tarpeeton.

Rangaistuksia koventava rasismi on toinen ongelmatapaus, josta olen kirjoittanut ennenkin. En löytänyt mitään uutista kummempia viitteitä itse ehdotukseen joten en tiedä, miten asiaa on valmisteltu. Keskeinen kysymys on kuitenkin se, miten rasistinen motiivi tulee oikeudessa näyttää, sillä kyse on ajatusten arvioinnista.

En sinänsä vastusta periaatteellisesti sitä, että ilmeinen rasistinen tai siihen rinnastettava motiivi on peruste koventaa rangaistusta, mutta tämä asia voitaisiin hoitaa fiksumminkin. Ongelma on aina se, että rasistista motiivia on vaikea näyttää, ellei rosmo ole tuonut rasistisia ajatuksiaan julkisuuteen. Tämä sisältää ilmeisen vaaran siitä, että oikeuskäytännöksi muodostuu tuomita rasistisena kaikki sellaiset rikokset, joissa valkoiset mottaavat ei-valkoisia.

Tällöin oikeudenkäyttö saa pigmenttilisän. Jos ruskea mottaa vaaleanpunaista, täyttyykö silloin rasismin tunnusmerkistö, vai onko valtaväestön edustaja aina vailla tätä suojaa? Pitääkö valkoihoisen rosvon jotenkin erityisesti osoittaa ja perustella, että motiivi oli joku muu kuin rasistinen?

Tämä sisältää lukuisia tämän kaltaisia ongelmia, eikä voida välttyä ainakin pelolta siitä, että erivärisiä ihmisiä kohdellaan oikeudessa eri tavalla samoista rikoksista. Voidaan esimerkiksi ajatella, että syyttäjä pystyy vähäisellä vaivalla löytämään todisteita, jos niitä on, siitä, että valkoihoinen on iljettävä rasisti ja vihaa neekereitä. Saattaa löytyä nettikirjoituksia ja sähköposteja, ja tuttuja voidaan kuulla todistajina. Syyttäjän on sen sijaan vaikeampi näyttää sitä, että afrikkalainen muslimi vihaa valkoisia kristittyä tai uskonnottomia pakanoita, sillä hänen vihapuheensa on esitetty somaliksi ja kirjoitettuna niitä ei löydy mistään, sillä rosvo ei osaa kirjoittaa, ja vaikka osaisi, tutkiva viranomainen ei ymmärtäisi siitä mitään.

Väärien tulkintamahdollisuuksien pimeistä ja menninkäisiä kuhisevista metsistä päästäisiin pienellä tempulla päivänpaisteeseen.

Mitäpä, jos tuomion koventamisperuste olisi yksinkertaisesti se, että rosvo ja uhri eivät tunne toisiaan ja teko on provosoimaton?

Yksi peruste kannattaa viharikoslainsäädäntöä on juurikin se, että nämä ovat rikoksina erityisen halveksittavia, koska uhrilla ei ole mitään mahdollisuutta välttää uhriksi joutumistaan, sillä hänet valitaan jokseenkin satunnaisesti sillä perusteella, että hän erottuu joukosta.

Tämä koskee kuitenkin kaikkia väkivaltarikoksia. Aivan yhtä vähän voi suojautua sellaiselta rikollisuudelta, jossa raivoa tihkuva rosvo vain alkaa niitata ohikulkijoita kadulla tai ostarissa, ilman, että nämä ohikulkijat tekevät mitään rosvoa provosoivaa.

Jos rangaistuksia kovennettaisiin näissä tapauksissa siten kuin on ajateltu kovennettavan jos motiivi on "rasistinen", kenenkään aivotoimintaa ei tarvitsisi analysoida eikä olisi pelkoa ja epäluuloja siitä, että laki ei olisikaan sama kaikille etnisille ryhmille. Toisaalta sellaiset tapaukset, joissa kaksi eriväristen nuorisojengiä aukoo päätä toisilleen ja tulee tappelus, tuomittaisiin kaikkien osalta samalla tavalla, sillä kaikki provosoivat toisiaan ja tätä koventamisperustetta ei olisi olemassa tappelun toiselle osapuolelle.

Onko joku syy, miksi tämä tapa lähestyä asiaa olisi huonompi kuin esitetty rasismipykälä? Ideologisesti se on tietysti ikävän tasapaksu, sillä siinä ei erityisesti korosteta suomalaisten rasistista ja sikamaista luonnetta, joten jaettujen tuomioiden käyttäminen suvaitsevaisuuspropagandan käsikassarana myöhemmin olisi sangen hankalaa.

Näen kuitenkin kristallipallostani, että jos lainsäädäntö olisi tämä ehdottamani, näitä kovennettuja tuomioita tulisi rasisen väkivallan harjoittajille jaettua huomattavasti enemmän kuin silloin, kun syyttäjän erityisesti pitäisi näyttää rasistinen motiivi. Kun ihmisoikeustuomioistuin olisi muutaman kerran kaatanut näitä rasistisia tuomioita vedoten näytön puutteeseen ja mielipiteen vapauteen, tuomioistuimet todennäköisesti eivät enää tuomitsisi tällä perusteella ketään ellei olisi aivan pakko.

Jos ajatusrikospuoli poistettaisiin kokonaan ja koventamisperusteeksi riittäisi se, että uhri oli valittu satunnaisesti, häkki heilahtelisi huomattavasti rivakammin, mitä ei voi tässä tapauksessa pitää huonona lopputuloksena.