... on tässä asiassa aika paljon. Ainakin minun mielestäni.

Mitä tästä nyt oikeastaan pitäisi päätellä? Ehkä ainakin se, että meidän kannattaisi katsella näitä lukuja eikä tuijottaa niitä lukuja, joiden mukaan Suomessa on 2% väestöstä maahanmuuttajia ja se on hirveän vähän ja lisää pitää ottaa määrään eikä laatuun keskittyen. Toisekseen, meidän ehkä pitäisi miettiä, onko koululaitoksella resurssit tämän jengin opettamiseen.

Kun katsotaan muuta Eurooppaa, jossa tämä kehitys on jo nähty, toisen polven maahanmuuttajat ovat vielä sitä joukkoa, josta tulee ääriainesta pomminheittohommiin jos homma hoidetaan huonosti. Homma taas hoituu huonosti jos ihmiset eivät opi koulussa kunnolla kieltä ja ympäristö ei onnistu vetämään heitä ulos fanaattisimmista uskovaispiireistä tavalliseen täysin tai puoliksi maalliseen suomalaiseen arkeen. Tähän mennessä Suomessa on nähdäkseni onnistuttu molemmissa asioissa aika hyvin. Suomessa koulunsa käyneet puhuvat suomea aivan yhtä huonosti kuin muutkin ikäisensä, ja mitään siirtolaisghettoja, joissa saarnataan valtaväestöltä pimennossa pyhää sotaa Suomea vastaan, ei ole syntynyt.

Tässä kuitenkin on turhaa tuudittautua siihen, että asiat ovat aina hyvin. Todennäköisesti homma vaatii jatkossa enemmän aikaa, vaivaa ja rahaa, ja minkäännäköiseen lepsuiluun ei ole syytä jos ongelmia havaitaan. Ja sitten toivoisin sellaistakin pientä asiaa, että yritettäisiin hiukan selvittää maahanmuuttajilta, mitkä heidän ongelmansa ovat ja miten niitä voisi korjata. Aina kun halutaan tietää maahanmuuttajien mielipide johonkin asiaan, haastatellaan Zahra Abdullaa tai muutamaa muuta kiintiövihreää, ja rohkenen epäillä, että nämä ihmiset eivät edusta mielipiteineen muuta kuin itseään.