Kenen ääniä syöt, sen lauluja laulat?
21/04/11 17:05
Lueskelen toisinaan dosentti Bäckmanin ja apupapin muodostaman pellefanttikerhon tuotantoa, kun tarvitsen hyvät naurut.
Viime päivien aikana meille on kerrottu kaksi asiaa, jotka yhdessä
ovat hieman ongelmallisia:
Ensimmäinen tässä ja toinen tässä.
Jussi Parviainen, “eduskuntavaalien suvereeni voittaja”, kertoo meille 450 äänensä antamalla painokkuudella siitä, kuinka hieno paikka Venäjä on ja kuinka Suomea ei oikeastaan ole olemassakaan muuten kuin Venäjän satelliittina.
Toisessa kirjoituksessa itse Bäckman kertoo meille, että Timo Soinin johtama kansallissosialistinen puolue on päässyt eduskuntaan ja voi että.
Tässä ei ole muuta vikaa kuin se, että mainitulla Jussi Parviaisella oli sama numero Helsingissä kuin Timo Soinilla oli Espoossa. Muut kyseisen kerhon ehdokkaat saivat 10-42 ääntä, mikä olisi ollut Parviaisenkin saalis ilman arpaonnea.
Näin siis tämä “vaalien suvereeni voittaja” ja antifasismin lipunkantaja on itse asiassa saanut valtaosan tuosta 450 äänen äänenpainostaan “fasistisen” Timo Soinin siivellä. Kannattaisiko lähettää Soinille pullo shamppista tai jotain?
Noin yleisemmin tässä ei tietysti suurta vahinkoa tällä kertaa käynyt. Kahdeksan vuotta sitten kävi kun Jan Vapaavuori nousi kansanedustajaksi samalla äänestysnumerolla kuin mitä Tanja Karpelalla oli uudellamaalla ja päätyi sen tien päätteeksi ministeriksi.
Kun kerran vaalipiirijako ja vaalimainonta Pääkaupunkiseudulla on näinkin sekavaa, pitäisi asia jotenkin korjata. Yksi vaihtoehto olisi tehdä yksi suuri vaalipiiri ja yhdistää PKS ja Uusimaa, mutta tätä tuskin halutaan tehdä, sillä tämä vaalipiiri olisi painoarvoltaan liian suuri. Paljon helpompi vaihtoehto olisi numeroida tulevissa vaaleissa Uudenmaan ehdokkaat 100-499 ja Helsingin ehdokkaat 500-999, jolloin näiden ristiin toistensa alueilla kampanjoivien vaalipiirien ehdokkailla ei olisi koskaan samoja numeroita. Väärin äänestäneiden äänet tulisi hylättyä sen sijaan, että ne päätyvät hyödyttämään yhtä kiinteistöketkua tai toista Neuvostoliittoa haikailevaa kommunistiänkyrää.
Viime päivien aikana meille on kerrottu kaksi asiaa, jotka yhdessä
Ensimmäinen tässä ja toinen tässä.
Jussi Parviainen, “eduskuntavaalien suvereeni voittaja”, kertoo meille 450 äänensä antamalla painokkuudella siitä, kuinka hieno paikka Venäjä on ja kuinka Suomea ei oikeastaan ole olemassakaan muuten kuin Venäjän satelliittina.
Toisessa kirjoituksessa itse Bäckman kertoo meille, että Timo Soinin johtama kansallissosialistinen puolue on päässyt eduskuntaan ja voi että.
Tässä ei ole muuta vikaa kuin se, että mainitulla Jussi Parviaisella oli sama numero Helsingissä kuin Timo Soinilla oli Espoossa. Muut kyseisen kerhon ehdokkaat saivat 10-42 ääntä, mikä olisi ollut Parviaisenkin saalis ilman arpaonnea.
Näin siis tämä “vaalien suvereeni voittaja” ja antifasismin lipunkantaja on itse asiassa saanut valtaosan tuosta 450 äänen äänenpainostaan “fasistisen” Timo Soinin siivellä. Kannattaisiko lähettää Soinille pullo shamppista tai jotain?
Noin yleisemmin tässä ei tietysti suurta vahinkoa tällä kertaa käynyt. Kahdeksan vuotta sitten kävi kun Jan Vapaavuori nousi kansanedustajaksi samalla äänestysnumerolla kuin mitä Tanja Karpelalla oli uudellamaalla ja päätyi sen tien päätteeksi ministeriksi.
Kun kerran vaalipiirijako ja vaalimainonta Pääkaupunkiseudulla on näinkin sekavaa, pitäisi asia jotenkin korjata. Yksi vaihtoehto olisi tehdä yksi suuri vaalipiiri ja yhdistää PKS ja Uusimaa, mutta tätä tuskin halutaan tehdä, sillä tämä vaalipiiri olisi painoarvoltaan liian suuri. Paljon helpompi vaihtoehto olisi numeroida tulevissa vaaleissa Uudenmaan ehdokkaat 100-499 ja Helsingin ehdokkaat 500-999, jolloin näiden ristiin toistensa alueilla kampanjoivien vaalipiirien ehdokkailla ei olisi koskaan samoja numeroita. Väärin äänestäneiden äänet tulisi hylättyä sen sijaan, että ne päätyvät hyödyttämään yhtä kiinteistöketkua tai toista Neuvostoliittoa haikailevaa kommunistiänkyrää.
blog comments powered by Disqus