Iltalehti, tuo Totuuden torvi, kertoo meille tällä kertaa kymmenen asiaa, joita miehen ei kuuluisi koskaan sanoa naiselle.

Pari noista on aivan terveellä järjellä ymmärrettäviä. Kohdat 1 ja 4 ovat osa hyvää käytöstä, eikä herrasmiehelle tarvitse erikseen antaa tämän tasoisia neuvoja.

Kahdeksikko on samaa kamaa, joskin se sisältää tulkinnanvaraisen elementin. Herrasmiehen ei tietysti koskaan tarvitse kertoa mitään autostaan, koska auton kuljettaminen ja rasvaaminen on palveluskunnan työtä, eikä toisten ihmisten ansioista ole miehen tapana kunniaa kerätä. Töistä puhuminen on yleisesti aika tylsää, sillä työjutut ovat harvoin hauskoja, jos ei tunne firmaa ja ihmisiä siellä. Asunnosta puhumisessa taas pitää erottaa se, onko tarkoitus vain paukutella henkseleitä jonkun vaasin kalleudella, mikä on paha, vai onko tarkoitus kertoa jotain kodistaan, jossa tarinassa ei voi mitenkään välttää sitä, että asunto on maksanut rahaa, mutta mikä ei ole tarinan pointti laisinkaan.

Viitoskohta on järkevä siltä osin, että ketään ei pidä pommittaa yltiöpäisesti. Jos sen sijaan on kirjoitellut jotakin sellaista, johon hyvät käytöstavat edellyttävät vastaamista tai kyse on jopa jostain asiasta, jolla on hieman kiire, esimerkiksi jonkun lippuvarauksen takia, on ainakin minusta outoa, että on Suuri Virhe kysyä asiaa uudelleen. Miehen pitäisi lukea kristallipallosta, onko vastaamattomuus johtunut jostain unohduksesta kiireessä vai siitä, että miehen pitää luikkia takaisin luolaansa tätä naista häiritsemästä.

Mutta sitten. Näistä kohdista en ymmärrä mitään, ja ehkäpä tämä on se syy, miksi naiset eivät tunnu ymmärtävän minua oikein vaikka kuinka yritän yrittää.

2. "Soitan sinulle perjantaina"
Puhelinkeskustelun päättäminen tarkkaan lupaukseen toimii silloin, jos yrität myydä naiselle vakuutusta. Jos haluat pilata kaiken spontaaniuden tai sen ilon, että nainen voisikin soittaa sinulle, anna mennä.

En täysin ymmärrä, mikä on vialla siinä, että jos on tarkoitus soitella perjantaina ja vaikkapa sopia jotain viikonlopusta, miksi ei voi sanoa soittavansa perjantaina?

3. Mitään tulevaisuuteen viittaavaa
Jos suunnittelet jo ensimmäisillä treffeillä seuraavia ja sitä seuraavia treffejä, nainen tajuaa, että olet todella kiinnostunut hänestä. Valitettavasti naiset nauttivat haasteista, vaikka eivät sitä aina myönnäkään - edes itselleen.

Tämä liittyy osaltaan edelliseen. Jos on kiinnostunut, se pitää kätkeä, ja ei nyt ainakaan naisen tavattuaan saa ehdottaa, että tavataan uudelleen, vaan pitää odottaa jotain maagisia tunteja tai päiviä tai herra tietää mitä, että voi moisen röyhkeän ehdotuksen tehdä. Jos ei ehdota mitään jonkun oikeaoppisen aikaikkunan sisällä, tuloksena on limbo. Jos on liian aikainen, se on paha, ja jos on liian myöhäinen, se on vielä pahempi. Jopa insinöörin sieluani kivistää tällainen aikataulutus.

6. "Pidätkö minusta?"
Parempiin tuloksiin pääset, kun vain oletat, että nainen pitää sinusta. Tämä kysymys kun saattaa sammuttaa ne jo heränneet pienet tunteet.

7. "Mitä sinä haluaisit meidän tekevän tänään?"
Usko pois, nainen pitää siitä, että sinulla on ehdottaa tekemistä samalla, kun ehdotat tapaamista. Et voi olla kovin huonoissa asemissa, jos onnistut järjestämään naiselle hauskan illan.

9. "Voinko viedä sinut treffeille joskus, jonain iltana, ehkä..?"
Ota pikemminkin se linja, että kerrot, mitä kivaa teette huomenna. Naiselta ei tarvitse pyytää lupaa yrittää iskeä häntä. Huomaat kyllä yritettyäsi, jos tekemäsi liike ei ole tervetullut. Toivottavasti.

10. "Voinko suudella sinua?"
Älä kysy lupaa ja pilaa hetkeä vaan toimi.

Tämä nelikko on sen sijaan rehellisen käsittämätön. Erityisesti kun sen yhdistää naisten juputukseen siitä, kuinka piittaamattomia, röyhkeitä, lääppiviä ja sopimattomia miehet (=ei-kiinnostavat miehet, joita on kullekin naiselle 95% maailman miehistä tai enemmän) oikein osaavat ollakaan. Samaten kuulee juputusta siitä, että ne kiinnostavatkaan miehet eivät ota huomioon naisen toiveita vaan haluavat vain tehdä niitä miehen mielestä kiinnostavia juttuja.

Ensinnäkin, on siis Suuri Virhe, että mies yrittää selvittää, onko nainen hänestä kiinnostunut vai ei. Miehen mukamas pitäisi olettaa, että on, ja miehelle neuvotaan, että hän “toivottavasti” huomaa, milloin hänestä ei olla kiinnostuneita ja pitää palata takaisin koirankoppiin. Naisen kiinnostus tai sen puute pitäisi siis huomata jostain salaisista käsimerkeistä. Nämä ohjeet tuntuvat yrittävän rakentaa sellaista maailmaa, että naisen ei ikinä pitäisi sanoa “ei” kenellekään, mikä olisi henkisesti rasittavaa, vaan miesten pitäisi tutkia kristallipalloa ja teenlehtiä ja päätellä, onko heidän seuransa toivottua vai ei.

Toisekseen, on siis Suuri Virhe kysyä naiselta, mistä hän oikein pitää ja mitä hän haluaisi tehdä. Tietysti vähän tutumpien ihmisten kesken “jätä kaikki stressi narikkaan, minä olen järkännyt meille kivoja juttuja koko illaksi” -teot ovat piristäviä ja paikallaan, mutta miten ihmeessä uuden ihmisen kanssa voisi tietää mistään, mitä tämä ihminen haluaa tehdä ja mitä hän ei voi sietää? Miehen pitää siis lukea kristallipallosta ja teenlehdistä, mitä nainen oikein haluaa. Jos hän arvaa oikein, hän saa hyvää karmaa, ja jos hän arvaa väärin, hänet todennäköisesti dumpataan.

Kolmanneksi, pitäisi vain käydä käsiksi naiseen sillä perusteella, että oma kristallipallo kertoo sen olevan nyt erityisen toivottua. No, moni tuntuu näin tekevän, ja huomattavan moni nainen tuntuu olevan voimaperäisen tyytymätön asiaan, sillä sangen usein povaus tuntuu menevänkin pieleen.

Koko tämä ohjeisto perustuu siihen, että miehen pitää yrittää osata arvata mitä nainen haluaa, mitä hän on mieltä mistäkin, mitä hänen kanssaan saa tehdä. Kaikki kysymykset minkään selvittämiseksi, jotka ainakin itse olen aina laskenut normaalin keskustelun ja tutustumisen piikkiin, ovatkin kategorisesti paha, sillä kaikki tämä viestii epävarmuutta. Se, että ei saisi mitenkään viestiä epävarmuutta tilanteessa, jossa paras ja ainoa työväline on korttipakka, on vaatimuksena jokseenkin kohtuuton.

Ehkäpä näiden syvällisten viisauksien sisäistämättömyys on yksi niistä syistä, miksi koirankopista pois pääseminen tuntuu olevan toisinaan niin kovin vaikeaa.