Asiat eivät mene aina ihan kuten pitäisi

Minun pitäisi olla kohta Los Angelesissa. Sen sijaan olen Chicagossa. Kahden ja puolen tunnin vaihtoaika ei riittänyt kuten ei muuten riittänyt vuosi sittenkään.

Tällä kertaa ensimmäinen mutka matkassa oli Heathrowlla. Kaikki olivat kyydissä ja asiat hyvin toisin kuin viimeksi, jolloin etsittiin hukassa olevaa matkustajaa puolitoista tuntia. Nyt kaikki oli valmistettu, mutta lentokone ei päässyt portilta mihinkään, koska juuri koneen pyrstön takana oli hinauksessa ollut 747, ja se nokkapyörän alle laitettu hinauskärry oli leiponut kiinni ja se ei liikkunut mihinkään kolmeen varttiin. Lopulta rötiskä saatiin pois tieltä ja matka saattoi alkaa. Tässä kohtaa ongelmaa ei vielä ollutkaan, koska laskettu aika oli puoli tuntia aikataulua lyhyempi ja siinä melkein pysyttiinkin kanadalaisten vastatuulenpuhkumisyrityksistä huolimatta.

Vasta perillä selvisi, että tuo vartin myöhästyminen oli itse asiassa pelastanut minut joutumasta Detroitiin. Minun lentoni oli kolmas joka laskeutui kun O'Hare oli ollut suljettuna tunnin pikku sadekuuron takia ja juuri saatu avattua uudelleen. Sadekuuro oli kuulemma ollut jäistä tihkua enkä pitänyt sitä oikeastaan minään, koska Suomessahan sellaiseen on totuttu koko joulukuu. Ei sitten ehkä ihan kuitenkaan. Odottelimme laskeutumisen jälkeen kaksi tuntia, että jäänpoistomiehistöt saisivat jynssättyä puhtaaksi edes yhden joka tuubin päässä olleista lentokoneista. Seurasin hommaa aikani ennen kuin aloin torkkumaan ja ikkunoihin kiinni jäätynyt sade esti muutenkaan näkemästä mitään. Minusta näytti siltä, että kun ne saivat koneen pyrstön jynssättyä, ne siirtyivät takaisin keulaan ja aloittivat alusta.

Sateen laatu selvisi sitten kun olin jo käynyt toteamassa myöhästyneeni jatkolennolta ja pääseväni nauttimaan tämän illan Chicagon airport-hotellista. Kun ajelin sillä lentokenttäjunalla viitosterminaalista kakkoseen, katselin siinä ohi mennessä parkkipaikoilla olevia autoja. Ne olivat kaikki valkoisen rypyläistä pyöristä kattoon ja peite näytti suunnilleen samanlaiselta kuin sokerikuorrutus. Voi sitä raappaamisen iloa.

Nyt sitten huomisaamuksi olisi 9:45 -lennolle lippu. Eri asia on vain se, lennetäänkö sitä jos ei sää tästä parane.
blog comments powered by Disqus