Säästä ja sen tulkinnasta
11/04/08 16:11
Olin eilen Kalaharissa. Siellä satoi kaatamalla vettä.
Jos yllä oleva informaationpalanen olisi ollut Helsingin Sanomien verkkosivuilla, sen alapuolella olisi vakiolinkki "lue miten ilmastonmuutos vaikuttaa elämäämme". Eikä olisi edes viitsitty kertoa, että siellä voi joskus sataa kaatamalla vettä tähän aikaan vuodesta.
Minua ärsyttää tuo mainittu hesarin linkki nykyään suunnattomasti. Sää ei ole koskaan ennenkään ollut monoliitti ja kovin tarkasti ennustettava kokonaisuus, eikä se ole ennenkään noudattanut mitään lainalaisuuksia "eilen ei satanut, joten tänäänkään ei pidä sataman" tai "viime vuonna tänään oli 42 astetta. Tänä vuonnakin tänään on siis oltava 42 astetta". Nykyisin kuitenkin ilmastonmuutospropaganda kuuluu tunkea jokaisen sääuutisen perään saaden aikaan ainakin minussa leipääntymis- ja kyllästymisilmiön. Jos meillä on jotain uutta, tutkittua tietoa ilmastonmuutoksesta, siitä meille kuuluu kertoa. Sen sijaan jos jokainen sade, paiste, helle, halla, ukkonen, myrsky ja tyyni liitetään ilman minkäännäköistä tieteellistä tai muutakaan näyttöä ilmastonmuutokseen, minua alkaa insinöörinä harmittaa, sillä tunnistan epätieteellisen lähestymistavan ja osaan erottaa uutisen propagandasta.
Ilmastonmuutos on todennäköisesti vakava asia, ja sitä ei sovi banalisoida liittämällä se jokaiseen sääilmiöön. Sää on vaihtelevaa on ilmastonmuutos eli ei, ja todelliset todisteet ovat pitkän aikavälin kehityksessä. Tällaisia muutoksia on havaittavissa, mutta ei niillä kuulu selittää jokaista tuulenmyräkkää.
Siinä vaiheessa kun kasvihuoneilmiö on ratkaistu pääosin amerikkalaisilla keksinnöillä, maailmanlopun povaajat eivät katoa mihinkään. Tarjoan tässä korvauksetta nyt seuraavan termin, joka on lämpölamppuilmiö. Kasvihuoneilmiö perustuu siihen, että hiukan eri kaasuja sisältävä ilma sitoo enemmän lämpöä kuin tavallinen ilma, aivan kuten kasvihuoneissa huomaamme. Mutta vaikka ilma on juuri sitä mitä pitääkin, lämpölampun alla on lämmin. Ja jos lämpölamppuja on helvetisti, isolla alueella on tosi lämmin. Tämän ilmiön huomaamme kaupungeissa, jotka ovat talvella selvästi lämpimämpiä kuin ympäröivä kepulainen kehitysalue. Lämmönlähteitä on paljon ja lämpöä tuotetaan enemmän kuin sitä häviää.
Onko mitään syytä, miksi ihmiskunta ei tällä hetkellä toimisi globaalisti juuri näin? Eli vaikka hiilidioksidipitoisuus ilmassa olisi se mikä se on historiallisesti ollut, lämpenisikö ilmasto silti, koska yksinketaisesti lämpöä tuotetaan paljon enemmän kuin 100 vuotta sitten? Paljonko hiilidioksidia ja lämpöä tuottaa jo pelkästään ihmispopulaatio, joka on kasvanut kolmesta kuuteen miljardiin aika nopeasti?
Minä en tiedä näihin kysymyksiin vastausta, mutta haluaisin saada asiasta punnittua tietoa enkä tylsämielistä propagandaa.
Jos yllä oleva informaationpalanen olisi ollut Helsingin Sanomien verkkosivuilla, sen alapuolella olisi vakiolinkki "lue miten ilmastonmuutos vaikuttaa elämäämme". Eikä olisi edes viitsitty kertoa, että siellä voi joskus sataa kaatamalla vettä tähän aikaan vuodesta.
Minua ärsyttää tuo mainittu hesarin linkki nykyään suunnattomasti. Sää ei ole koskaan ennenkään ollut monoliitti ja kovin tarkasti ennustettava kokonaisuus, eikä se ole ennenkään noudattanut mitään lainalaisuuksia "eilen ei satanut, joten tänäänkään ei pidä sataman" tai "viime vuonna tänään oli 42 astetta. Tänä vuonnakin tänään on siis oltava 42 astetta". Nykyisin kuitenkin ilmastonmuutospropaganda kuuluu tunkea jokaisen sääuutisen perään saaden aikaan ainakin minussa leipääntymis- ja kyllästymisilmiön. Jos meillä on jotain uutta, tutkittua tietoa ilmastonmuutoksesta, siitä meille kuuluu kertoa. Sen sijaan jos jokainen sade, paiste, helle, halla, ukkonen, myrsky ja tyyni liitetään ilman minkäännäköistä tieteellistä tai muutakaan näyttöä ilmastonmuutokseen, minua alkaa insinöörinä harmittaa, sillä tunnistan epätieteellisen lähestymistavan ja osaan erottaa uutisen propagandasta.
Ilmastonmuutos on todennäköisesti vakava asia, ja sitä ei sovi banalisoida liittämällä se jokaiseen sääilmiöön. Sää on vaihtelevaa on ilmastonmuutos eli ei, ja todelliset todisteet ovat pitkän aikavälin kehityksessä. Tällaisia muutoksia on havaittavissa, mutta ei niillä kuulu selittää jokaista tuulenmyräkkää.
Siinä vaiheessa kun kasvihuoneilmiö on ratkaistu pääosin amerikkalaisilla keksinnöillä, maailmanlopun povaajat eivät katoa mihinkään. Tarjoan tässä korvauksetta nyt seuraavan termin, joka on lämpölamppuilmiö. Kasvihuoneilmiö perustuu siihen, että hiukan eri kaasuja sisältävä ilma sitoo enemmän lämpöä kuin tavallinen ilma, aivan kuten kasvihuoneissa huomaamme. Mutta vaikka ilma on juuri sitä mitä pitääkin, lämpölampun alla on lämmin. Ja jos lämpölamppuja on helvetisti, isolla alueella on tosi lämmin. Tämän ilmiön huomaamme kaupungeissa, jotka ovat talvella selvästi lämpimämpiä kuin ympäröivä kepulainen kehitysalue. Lämmönlähteitä on paljon ja lämpöä tuotetaan enemmän kuin sitä häviää.
Onko mitään syytä, miksi ihmiskunta ei tällä hetkellä toimisi globaalisti juuri näin? Eli vaikka hiilidioksidipitoisuus ilmassa olisi se mikä se on historiallisesti ollut, lämpenisikö ilmasto silti, koska yksinketaisesti lämpöä tuotetaan paljon enemmän kuin 100 vuotta sitten? Paljonko hiilidioksidia ja lämpöä tuottaa jo pelkästään ihmispopulaatio, joka on kasvanut kolmesta kuuteen miljardiin aika nopeasti?
Minä en tiedä näihin kysymyksiin vastausta, mutta haluaisin saada asiasta punnittua tietoa enkä tylsämielistä propagandaa.
blog comments powered by Disqus