Helsingin yliopiston rehtori kiinnitti huomiota siihen, että Helsingin yliopiston kasvatteja on yritysjohdossa huomattavan vähän huolimatta siitä, että Helsingin yliopisto on varmasti Suomen korkeakoululaitoksen tunnetuin yksikkö.

Näinhän asia varmasti on. Ainoastaan lakimiehet ovat yritysjohdossa esillä, muita näkee lähinnä vahingossa, ja näistä muistakin valtaosa on luonnontieteilijöitä, tietojenkäsittelijöitä tms. Humanisteja ei pahemmin näy.

Tämä on suomalaisen työelämän ominaisuus ja omituisuus. Kuvitellaan, että korkeakoululaitoksessa opitaan niin paljon työelämän kannalta hyödyllisiä asioita, että palkataan lähinnä ekonomeja ja insinöörejä, jotka sitten aikanaan ylenevät herrahississä. Humanistin on varsin vaikeaa saada jalkaansa oven väliin, vaikka tähän ei sinänsä olisi mitään syytä. Ainakin minulle korkeakoulututkinto, mikä hyvänsä korkeakoulututkinto, kertoo lähinnä siitä, että henkilöllä on kyky oppia asioita jossain järkevässä ajassa, ja istumalihakset kestävät myös tylsien asioiden tekemisen, sillä kaikissa korkeakoulututkinnoissa valtaosa asioista on tylsiä.

Lopulta jokaiselle opetetaan kuitenkin juuri sen työpaikan tavat, työvälineet, prosessit ja kulttuuri ylipäätään, sillä ei näitä mikään koulu opeta. Koulussa opitaan asioiden perusteet, jotka muistetaan tai ei muisteta siinä kohtaa, kun haetaan töitä. Onhan tietysti joitain töitä ja aloja, joilla pitää olla joku tietty tutkinto, mutta valtaosa toimistojen ja firmojen valkokaulustyöstä ei vaadi mitään tällaisia asioita. Siitä huolimatta humanistit päätyvät julkiselle sektorille ja insinöörit yksityiselle.

Voisi ajatella, että kyseessä on puhtaasti asenneongelma, mutta mikä sitä oikein ruokkii? Varmasti osaltaan se, että kun pomot ovat käyneet koulun X, he suosivat omiaan. Osaltaan vain maan tapa, eli palkataan insinöörejä asiaa mitenkään ajattelematta, koska aina ennenkin on palkattu insinöörejä.

Yksi asenteisiin vaikuttava tekijä on myös se, että yliopisto tuntuu Suomessa olevan aivan lohduttomasti vasemmalle vinksallaan vuosikymmenestä toiseen, sen jälkeen kun AKS saatiin sodan jälkeen luudittua niistä pois. Stalinismi on vähän vanhemmilla tuoreessa muistissa, ja nuoremmat muistavat viime vuosilta runsaasti punaviherhullutusta. Kun vasemmiston retoriikkaa ei Suomessa voi mitenkään pitää erityisen yritysmyönteisenä ja erityisen huonoja ovat suuret yritykset, joissa nuoren työntekijän ensimmäisten kannusten hankkiminen olisi kuitenkin aika helppoa, mielikuva yksilöistä värittyy yleisen ylioppilaskuntapolitikoinnin ja -toiminnan tuoman kuvan kautta. Tutkimustoiminta tuntuu sekin julkisuuteen päätyvine osineen pyörittelevän yritysmaailman kannalta joutavia asioita, mikä ei tee tutkimuksesta välttämättä joutavaa, mutta vaikuttaa mielikuvaan oppilaitoksesta.

Tätä kuvaa voisi aivan varmasti kirkastaa jotenkin, ottamalla kantaa julkisesti muihinkin asioihin kuin ilmastonmuutokseen. Nämä asiat eivät kiinnosta suomalaista työelämää edes etäisesti ja ulkoa päin katsottuna näyttää siltä, ettei yliopisto kykene tuottamaan tällä hetkellä sellaisia asioita, joista kyettäisiin jalostamaan jossain firmassa bisnestä. Ei näin tarvitsisi olla, sillä bisnes tulevaisuudessa on vähemmän härvelien tekemistä ja enemmän aineettomien asioiden myyntiä, mutta jos fokus yliopistossa on vahvasti lähinnä valtion tontille kuuluvassa hyysäyspolitikoinnissa ja uusien ideoiden luomisen sijaan lähinnä peesataan maailman vasemmistointelligentsiaa, mitään suurta linkkiä yliopiston ja yrityselämän välille ei synny.

Minun on vaikea nähdä, mitä tästä hyötyy yliopisto, sen opiskelijat tai yrityselämä, mutta en myöskään tiedä, kenen pitäisi asioita muuttaa. Tervehtymistä auttaisi se, jos saataisiin enemmän käyntiin kierto yliopistotutkimuksen ja työelämän välillä siten, että väkeä liikkuu runsaasti firmoista tutkijoiksi ja tutkijoista firmoiksi, mikä esimerkiksi TKK:lla on aika arkista puuhaa.

Firmat voisivat ainakin miettiä rekrytointipolitiikkaansa uusiksi aina siinä kohtaa, kun ne marmattavat huutavasta työvoimapulasta. Jos kortisto on pullollaan fiksuja ihmisiä, mutta yhden hilavitkuttimen kääntäjät ovat loppu, meillä ei ole mitään työvoimapulaa vaan firma yrittää palkata väärää väkeä.