Toimisiko se?

Malleja on esitetty siellä täällä, mutta en ole saanut niistä mitään erityisempää tolkkua. Ne näyttävät hyviltä, mutta herättävät myös kysymyksiä.

Kaikkien näkemieni ehdotusten hyvä puoli on se, että työhön siirtyminen mallissa olisi aina kannattavaa, koska tuloloukut puuttuvat kun perustulo pysyy samana eikä laske tulojen kasvaessa kuten sosiaalitukiaiset nyt. Tästä heräävä kysymys on puolestaan se, toteutuuko tämä vai ei. Vihreiden uusimmassa perustulomallissa perustuloksi on määritelty 440€/kk/aikuinen. Tämä on summa, jolla ei elä kukaan edes yksin, saati sitten jos on huollettavia.

Tämä implikoi, että järjestelmässä on perustulon ohella oltava muitakin tulonsiirtoja ja tukiaisia ja köyhäinapuja, sillä vaikka työnteko olisi aina kannattavaa, töitä ei välttämättä ole tarjolla. Miten nämä perustulon ulkopuoliset tuet käyttäytyvät? Ovatko ne harkinnanvaraisia ja rakentuuko niiden ympärille kuitenkin tuloloukku esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, jossa eläminen maksaa pihistikin elämällä helposti toista tonnia kuukaudessa?

Toinen mallien hyvä puoli on se, että ne yritetään rakentaa julkisen sektorin vinkkelistä kustannusneutraaleiksi, eli siis ne olisivat vaivatta toteutettavissa kun ei tarvitse miettiä, mistä löydetään ylimääräistä rahaa muutama kymmenen miljardia vuodessa. Järjestelmän kustannukset tunnustetaan, ja ne on tarkoitus kattaa ympäristöveroilla ja pääomatuloveron kiristyksillä. Mutta miten nämä veronkorotukset vaikuttavat ensinnäkin taloudelliseen toimeliaisuuteen ja toisekseen ihmisten omaan talouteen?

Ympäristöverot esitetään helposti hiukan käärmeöljymäisellä tavalla toteamalla, että niillä vain verotetaan “väärää” kulutusta, joten kulutusvalinnoilla niiltä voi välttyä. Mutta jos ihmiset jättävät nämä verot maksamatta, ei tuo vero sitten mitään tuotakaan, ja perustulo pitää kuitenkin rahoittaa jotenkin. Kun jo nyt haittaverot tuottavat enemmän kuin haittaavan asian aiheuttaman haitan poistaminen maksaa, näiden verojen korottaminen saattaa aiheuttaa tilanteen, jossa haitallisen asian kulutuksen vähentyminen vain aiheuttaa paineen siirtää nämä ympäristöverot muualle hankalammin vältettäviin paikkoihin, koska niiden kuuluu tuottaa X miljardia vuodessa.

Jos taas lähdetään siitä, että noiden verojen kuuluu tuottaa, silloin niillä on vaikutus palkansaajan elintasoon, koska raha on heiltä pois kalliimpina hintoina. Miten käy palkansaajan ostovoiman? Perustulomalleissa näytetään aina vain, että kaikille jää enemmän rahaa käteen muttei puhuta siitä, mitä tuolla rahalla saa. Tämäkin voi olla ongelma, mutta sitä ei ole käsitelty. Minun on hieman vaikea kuvitella, että malli, jossa kaikki saavat enemmän kuin nyt, olisi toteutettavissa ilman, että julkisen sektorin BKT-osuutta laskettaisiin, mutta tämä ei ollut tarkoitus, koska hankkeen piti olla julkisen sektorin vinkkelistä kustannusneutraali.

Taloudellinen toimeliaisuuskin herättää kysymyksen. Onko perustuloehdotus talouskasvun vinkkelistä neutraali, sitä kiihdyttävä vai sitä jarruttava? En tiedä, mutta tämäkin pitäisi tietää, esimerkiksi työllisyysvaikutustensa vuoksi.

Entä mitä tehdään monumentaaliselle julkiselle sektorille? Keksitäänkö nykyisten tukiaisten siirtelijöille suojatyöpaikka jostain muualta vai pistetäänkö heidät luiskaan?

Jos puolestaan kasvukeskuksissa asuville annetaan kaikille lisää rahaa kuussa, mitähän mahtaa tapahtua asumisen hinnalle? Niistääkö tämä pois kaiken lisääntyneen rahan ja jäljelle jäävät vain kohonneet verot ja hiukan erilainen rakenne tulopuolella? En tiedä, mutta pitäisi varmaan miettiä tätäkin.


En sinänsä vastusta perustulomallia, jos se vain saadaan toteutettua järkevästi. Keskustelu asiasta kuitenkin tuntuu lähinnä puuttuvan. Vihreät esittävät omaa malliaan kerran kuussa, kaksi parhaassa, ja muut eivät joko tee mitään tai sanovat, ettei käy. Vihreidenkin rummunpaukutus oman mallinsa puolesta rajoittuu sen ylivertaisuuden osoittamiseen, mutta eivät hekään tunnu pohtivan näitä “mutkan kautta” seuraavia vaikutuksia vaan nysväävät lähinnä näyttämällä palkansaajan nettopalkan kehitystä eri tuloluokissa ja hihkuvat, että kaikki saavat enemmän. Kokonaisuuden tarkastelu sen sijaan tuppaa puuttumaan.