Peruskoulun tuntijakoa miettivä työryhmä ehdottaa, että vieraampien (ei evlut tai ortodoksi) uskontojen ryhmäkokoa kasvatettaisiin niin, että uskonnon opetusta tarjotaan vasta, jos oppilaita on vähintään kymmenen. Nyt raja on kolme.

Koko asia voitaisiin luutia pois silmistä ja pois mielestä jos uskonnon opettaminen nykyisessä formaatissa lopetettaisiin tykkänään ja se korvattaisiin aineella, joka sisältäisi kaikkien merkittävämpien uskontojen esittelyn, uskonnoista kumpuavan tapakulttuurin selittämisen ja jonkunnäköisen etiikan opetuksen. Tällöin kaikki osallistuisivat samaan opetukseen eikä kenelläkään olisi mahdollisuutta kieltäytyä tästä.

Tässäkin on kuitenkin riskinsä, kuten myös tuossa ryhmäkoon kasvattamisessa.

Kun katsotaan maailman menoa Euroopassa, erityisesti islamin opetuksen suhteen on parempi pitää tämä opetus koulussa kuin antaa sen valua moskeijoiden ympärillä pyörivien änkyröiden tehtäväksi. Jos koulu ei uskontoa opeta, ei tarvita kuin muutama propagandistinen partasuu kertomaan muslimeille, että heidän lapsensa hukka perii jos heille ei opeteta oikealla tavalla oikeaa islamia, ja sen jälkeen lapset saadaan moskeijoihin aivopestäviksi. Britanniassa tämä lasten aivopesu on jo ongelma.

Jos islamia opetetaan tunnustuksellisesta lähtökohdasta peruskoulussa, on opetus jonkunnäköisessä valvonnassa ja se noudattaa opetussuunnitelmaa, joka ei sisällä aivopesu- ja väkivaltaelementtejä. Jos opetussuunnitelma tehdään virkamiesten ja joidenkin järkevien imaamien yhteistyönä, hullujen on huomattavasti vaikeampaa saada vanhempia uskomaan, että heidän lapsensa ovat tiellä kadotukseen. Samalla kun pitäisi kyseenalaistaa näiden mukana olevien oikeauskoisten oppineiden arvovalta.

Tässä tuntuu siltä, että varsin vähäpätöisten säästöjen ja vieläkin vähäpätöisempien periaatteellisten kysymysten takia ollaan ainakin mahdollistamassa nykyistä aggressiivisempi uskontopohjaisten asioiden opettaminen koululaitoksen ulkopuolella. Tämä tietysti koskee kaikkia uskontoja, mutta islamin tapauksessa asialla on merkitystä ainakin jos katsotaan, mitä Euroopassa tapahtuu.

Toinen huomio, lähinnä muslimeihin liittyvä, on ghettoutuminen. Maahanmuuttajaslummien syntyminen ei ole kenenkään intresseissä ja niitä estetään syntymästä muunmuassa siten, että keskiluokkaistuvat ja omillaan toimeentulevat muuttavat “paremmille” alueille eivätkä jää yhteen lähiöön, joka alkaa täyttyä yhden tai kahden kansallisuuden edustajista. Tällaisen alueen koulussa ryhmäkoko tietysti täyttyy, mutta täyttyykö se Munkkiniemessä jos raja nostetaan korkealle? Jos ei täyty ja asia on vanhemmille merkityksekäs, koulujärjestelmä alkaa suosia etnisten lähiöiden syntymistä ja säilymistä.

Mikähän tämän ehdotuksen tosiasiallinen nettohyöty mahtaa olla, ja mikä on se ongelma, jota nyt korjataan?