Olen aina ollut jonkunnäköinen tekijänoikeusjärjestelmän puolustaja enkä noin pääsääntöisesti varasta mitään internetistä, paitsi joskus poppia koekuunneltavaksi tai jonkun yksittäisen ikivanhan kappaleen, jota ei tunnu löytyvän mistään etsimällä. Olen kuitenkin alkanut pikkuisen tarkistaa kantaani. Ja tullut siihen tulokseen, että näillä "piraattipuolueilla", joilla on ainakin Ruotsissa joku ihan agendakin, on ihan ajattelemisen arvoisia asioita.

Ymmärrän, että luovan työn tekijällä on oikeus korvaukseen työstään. Ja ymmärrän, että tekijöillä on oikeus valvoa etujaan ja lobata asiansa puolesta. Mutta tekijänoikeusbisnes on muuttunut aika mafiamaiseksi menoltaan ja sitä puolta meidän tulee vastustaa. Sanovat tekijänoikeusmiehet mitä hyvänsä, kyse on myös tekijöiden leipätyön lisäksi kulttuurista, on se sitten korkeaa tai matalaa. Nyt kulttuurillista aspektia ei tunnusteta eduksi laisinkaan vaan ainoastaan tekijän rahastusoikeus.

Uudessa tuotannossa esiintyy lähinnä kiusantekoa. Teos, olkoon nyt vaikka esimerkin vuoksi jakso jotakin tv-sarjaa, julkistetaan tänään USA:ssa HDTV-formaatissa. Huolimatta siitä, että teos on julkaistu, se ei ole silti mitään laillista kanavaa nähtävillä Suomessa. Sen sijaan me odottelemme kaksi vuotta, että se tulee matalan resoluution esityksenä telkkarista. Sen jälkeen se saattaa ilmestyä kauppaan dvd:llä vuoden kuluttua, ja hd-dvd:llä sitten vielä muutaman kuukauden päästä. Nykyinen tekijänoikeusjärjestelmä antaa luvan alueelliseen julkaisun kontrollointiin, mutta en näe tämän tuottavan mitään lisäarvoa ympäröivälle yhteiskunnalle. Ainoa tapa saada tämä teos käsiinsä ilman vuosien odotusta on laiton kanava.

Toinen viime aikojen ilmiö ovat erinäköiset tekijänoikeussuojan pidentämiset. Kun aikaisemmin tuotoksen tekijänoikeus päättyi 50 vuotta julkaisemisesta tai tekijän kuolemasta tms, nyt näitä aikoja ollaan venyttämässä 75 vuoteen. Ja sen jälkeen todennäköisesti sataan vuoteen. Nämä ns. Lex Elvikset ympäri maailmaa ovat puhtaasti tekijänoikeuksien omistajien masinoima kampanja, sillä ilman tällaisia pidennyksiä vielä nytkin rahaa tuottava 50-luvun tuotanto olisi ikävästi muuttunut PD:ksi ja sehän nyt ei käy. Minä en tiedä, millä saarella Elvis majailee prinsessa Dianan kanssa mutta sen tiedän, ettei hän siellä hirveästi rahaa enää tarvitsisi.

Mitä sitten pitäisi tehdä? Minä olen alkanut kallistua sille kannalle, että meidän tulisi lyhentää merkittävästi tekijänoikeussuojaa. Korkeintaan viiteen vuoteen. Kassamagneetit tahkoavat aivan tarpeeksi rahaa viidessä vuodessa tekijöilleen ja loput eivät, mutta sellaista se on. Kun nykymaailmassa uusia rap- ja huohotussoultähtiä nousee viisi päivässä ja kymmenen parhaassa, sellaiset tuotokset, joista ei tullut hittiä viidessä vuodessa ei taatusti tule viihteeseen hukkuvassa maailmassa sellaisia joskus myöhemminkään.

Tämä motivoisi tekijänoikeuksien omistajia hyödyntämään tuotostensa kaupallisen potentiaalin mahdollisimman tehokkaasti, sillä ensijulkistamisesta heillä olisi aikaa vain viisi vuotta. Jos neljä vuotta vetkutetaan ennen kuin tuotos edes on muiden kuin amerikkalaisten saatavilla, bisnes menettää selvää rahaa. Vastapainoksi tekijänoikeusjärjestöille voisi antaa ankaramman korvauskäytännön rikollisten tapauksessa sekä resursseja rosvojen jahtaamiseen. Jos piratismilta poistetaan sen kulttuurillinen motiivi ja jätetään jäljelle vain maksamisen välttely, silloin meidän ei ole mitään syytä ymmärtää rosvoja ja hiljaisesti hyväksyä taparikollisuutta.