Voima-lehti julkaisi parodian automerkin mainoksesta. Volvo otti ja suuttui ja uhkasi oikeustoimilla.

En ole mikään suurensuuri Voima-lehden lukija, mutta asia on yhteiskunnallisesti kiinnostava. Kyseessä oli ns. vastamainos, jossa tehdään parodia jostain yrityksen omasta mainoksesta ja pyritään murskaamaan sen luomia mielikuvia.

Sen mitä muistan Otaniemen talousoikeuskursseilta, saa minut miettimään, että Volvo on nyt protesteineen hiukan eksyksissä ja yrittää lähinnä pelotella. Mutta jos näin ei ole ja tämäntyyppinen toiminta on kiellettyä, ollaan mielestäni aika hukassa sääntöjen laatimisessa.

Yritykset voivat markkinointiviestinnässään luoda aivan millaisia mielikuvia tahansa. Totuuden löytämiseksi on siis oltava mahdollisuus käsitellä yrityksiä ja niiden viestintää muussakin kuin positiivisessa ja myyntiä edistävässä sävyssä. Jo kriittinen suhtautuminen mainontaan ylipäätään edellyttää oikeutta ilmaista tämä kritiikki jotenkin. Jos nyt lähdetään siitä, että yrityksen nimestä, tuotteen nimestä ja firman logosta ei saisi tehdä parodiaa ja käyttää tätä satiirin muodossa, antaisimme käytännössä yrityksille vallan pitkälti päättää siitä, mitä niistä kerrotaan ja mitä ei. Tämä ei voi olla kokonaisuuden kannalta hyvä.

Samalla tavalla julkisuuden henkilöt ja poliitikot yrittävät toisinaan paheksua heistä ja heidän tekemisistään tehtyä karikatyyriä, mutteivät nämä ole koskaan menestyneet. Kun lukijalle on ilmeistä, että kyseessä on parodia eikä sillä ole mitään tekemistä parodioitavan ihmisen, firman tai tuotteen kanssa, kuten mielestäni tässä Voiman antimainoksessa on, se pitää vain niellä.

Firmoja tietysti kiukuttaa, kun heidän rakentamaansa yrityskuvaan puhkotaan reikiä, mutta ei voi mitään. Ei yrityskuva ole mikään monoliitti tai jumalhahmo, joka ansaitsisi ainoastaan kunnioitusta ja palvontaa eikä lainkaan kritiikkiä.

Voima-lehti antoi luvan tämän pläjäyksensä julkaisemiseen, joten tässäpä tuo hengentuote automafian kiusaksi. Jos minä olisin Volvon lakimies, minua ehkä hieman hävettäisi.