Outo tulosopu
16/10/11 18:11
Suomeen veivattiin omituinen tulopoliittinen ratkaisu lopulta melko pienen kuviokellumisen jälkeen. Syntyprosessin sijaan kiinnostavaa on se, mitä tämä jossain määrin erikoislaatuinen ratkaisu kertoo meille vai kertooko se mitään.
Kun tupot herätettiin henkiin 90-luvulla, niiden perusidea oli aina palkkamaltti, ja ratkaisu “ostettiin” alentamalla palkansaajien verotusta. Näin yritysten kulut eivät oleellisesti nousseet mutta palkansaajan ostovoima parani. Tämä ratkaisu tuntui olevan helppoa myydä sekä SDP:ssä että Kokoomuksessa. Kumpikin
puolue on palkansaajapuolueita, ja kunhan viivan alle jää enemmän, molemmat ovat tyytyväisiä. Näillä ratkaisuilla palautettiin Suomen kilpailukyky lamavuosien jälkeen.
En olisi lotkauttanut korvaani koko tupolle jos se olisi tehty suunnilleen tämän kaavan mukaan.
Tällä kertaa erikoista on paljon. Vaikka palkansaajat eivät siitä pidä, nollalinja olisi ollut ainoa oikea ratkaisu. Suomen kilpailukyky on tällä hetkellä huono kun kilpailijamaat ovat kyenneet toteuttamaan palkkamaltillisia ratkaisuja. Etunenässä Saksa on kohentanut kymmenessä vuodessa kilpailukykyään reippaasti. Kun muualla tarjotaan ja otetaan vastaan lähinnä nollaa, Suomen 4,3 prosentin ratkaisu plus könttäkorvaukset ovat näihin verrattuna kalliita.
Tällä kertaa tuloveroon tehdään vain marginaalinen tarkistus, joka ei tarkoita mitään, sillä eläkevakuutusmaksu nousee saman verran ja rahaa siirtyy vain momentilta toiselle. Yritysverot sen sijaan alenevat enemmän, joten mieleen tulee, että hallitus osti palkansaajille palkankorotukset omasta pussistaan alentamalla yritysten veroja. Miksi näin tehtiin?
Yritysverojen kimpussa nysvääminen on melko joutavaa. Yritysverotuksen ainoa oleellinen asia on se, onko Suomi hyvä paikka perustaa yritys vai ei. Jos ei ole, pieni alennus verossa ei tunnu missään. Verotus kun ei muutenkaan ole ainoa peruste, jolla yrityksen kotipaikka valitaan. Toisaalta verotuksen takia pois lähtevät yritykset eivät jää Suomeen vaikka veroa hieman alennettaisiin, sillä maailmasta löytyy nollaveropaikkojakin ja ero niihin on liian suuri.
Työllisyysvinkkelistäkin yritysverojen alentaminen on hölmöä, sillä sitä kautta ei juurikaan päädy lisää rahaa kulutukseen. Yrityspomot kertovat meille, että he työllistäisivät kyllä lisää jos verot olisivat pienempiä, mutta tämä on roskaa eikä sitä pidä ottaa muuna kuin propagandana. Yksikään yrityspomo ei ole ollut kiinnostunut sellaisista ratkaisuista, joissa työllistäminen ja verohelpotus olisi sidottu yhteen. Esimerkiksi vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen saa kaikenlaisia tukia, joiden vaikutus
yrityksen tulokseen olisi täsmälleen sama kuin veronalennuksen, mutta tässä muodossa raha ei kelpaa. Kyse siis on vain ja ainoastaan halusta kasvattaa osinkoja, mikä on tietysti omistajien edun mukaista muttei välttämättä kansantalouden.
Miksi tällainen ratkaisu sitten tehtiin? Emme tiedä, mutta arvaan.
Eläkejärjestelmässä on joku vajaus tai ongelma, josta meille ei ole vielä kerrottu mitään. Jos palkansaajat saisivat nollakorotukset ja ostovoimaa kasvatettaisiin tuloverolla, eläkekassoihin ei valuisi yhtään enempää rahaa kuin tänäkään vuonna. Näistä rahoista valtaosa tulee sivukuluista, jotka ovat prosentteja palkasta. Kun palkat nousevat, nousee myös eläkemaksujen euromääräinen summa vaikka prosentit pidettäisiin ennallaan. Kun nyt vielä tehdään eläkemaksuunkin pieni korotus joka kompensoidaan tuloveroa alentamalla, tämä pistää miettimään.
Palkansaajan kannalta on tietysti samantekevää, saako lisärahan palkankorotuksen vai veronalennuksen muodossa. Yrityksen kannalta on samantekevää, nousevatko palkat jos palkkamenojen kasvu kompensoidaan niille jotenkin esimerkiksi yritysveroja ja energiaveroja alentamalla kuten nyt tehdään. Ainoat tahot, joiden kannalta ratkaisu ei ole samantekevä, ovat valtio, sosiaaliturva-aparaatit ja eläkejärjestelmä.
Kun katsomme valtion finansseja, huomaamme, ettei siellä olisi varaa minkäänlaisiin veronalennuksiin vaan veroja pitäisi korottaa kun kerran säästämään ei kyetä. Olisin pitkin hampain hyväksynyt tässä tilanteessa palkkaveron alentamisen jos olisi kyetty tekemään joku reipas riskinotto kotimaisen kysynnän piristämiseksi. Nyt valtio siis vain lainaa enemmän, jotta yritykset maksavat vähemmän veroa ja tilittävät voitot osinkoina pääosin ulkomaisille osakkaille, jotka eivät maksa Suomeen veroa.
Vaikka hallituksessa ollaan tyhmiä, en usko siellä oltavan aivan niin tyhmiä, että olisi menty tekemään tällainen ratkaisu vain etujärjestölobbauksen takia. Tätä tulkintaa puoltaa se, että työnantajien kannalta ratkaisu on yhdentekevä ja palkansaaja on tyytyväinen mihin hyvänsä ostovoimaa kasvattavaan malliin eikä siellä pistettäisi kovin paljon paukkuja juuri tämän ratkaisumallin myymiseen.
Kun mitään järkevää syytä en ole julkisuudessa tälle ratkaisulle nähnyt, jää jäljelle kaksi vaihtoehtoa: ratkaisu on tehty järjettömiin syihin perustuen tai sitten syyt ovat järkeviä, mutta ne eivät ole julkisia. Kumpikin vaihtoehto kuulostaa kovin huolestuttavalta.
Kun tupot herätettiin henkiin 90-luvulla, niiden perusidea oli aina palkkamaltti, ja ratkaisu “ostettiin” alentamalla palkansaajien verotusta. Näin yritysten kulut eivät oleellisesti nousseet mutta palkansaajan ostovoima parani. Tämä ratkaisu tuntui olevan helppoa myydä sekä SDP:ssä että Kokoomuksessa. Kumpikin
En olisi lotkauttanut korvaani koko tupolle jos se olisi tehty suunnilleen tämän kaavan mukaan.
Tällä kertaa erikoista on paljon. Vaikka palkansaajat eivät siitä pidä, nollalinja olisi ollut ainoa oikea ratkaisu. Suomen kilpailukyky on tällä hetkellä huono kun kilpailijamaat ovat kyenneet toteuttamaan palkkamaltillisia ratkaisuja. Etunenässä Saksa on kohentanut kymmenessä vuodessa kilpailukykyään reippaasti. Kun muualla tarjotaan ja otetaan vastaan lähinnä nollaa, Suomen 4,3 prosentin ratkaisu plus könttäkorvaukset ovat näihin verrattuna kalliita.
Tällä kertaa tuloveroon tehdään vain marginaalinen tarkistus, joka ei tarkoita mitään, sillä eläkevakuutusmaksu nousee saman verran ja rahaa siirtyy vain momentilta toiselle. Yritysverot sen sijaan alenevat enemmän, joten mieleen tulee, että hallitus osti palkansaajille palkankorotukset omasta pussistaan alentamalla yritysten veroja. Miksi näin tehtiin?
Yritysverojen kimpussa nysvääminen on melko joutavaa. Yritysverotuksen ainoa oleellinen asia on se, onko Suomi hyvä paikka perustaa yritys vai ei. Jos ei ole, pieni alennus verossa ei tunnu missään. Verotus kun ei muutenkaan ole ainoa peruste, jolla yrityksen kotipaikka valitaan. Toisaalta verotuksen takia pois lähtevät yritykset eivät jää Suomeen vaikka veroa hieman alennettaisiin, sillä maailmasta löytyy nollaveropaikkojakin ja ero niihin on liian suuri.
Työllisyysvinkkelistäkin yritysverojen alentaminen on hölmöä, sillä sitä kautta ei juurikaan päädy lisää rahaa kulutukseen. Yrityspomot kertovat meille, että he työllistäisivät kyllä lisää jos verot olisivat pienempiä, mutta tämä on roskaa eikä sitä pidä ottaa muuna kuin propagandana. Yksikään yrityspomo ei ole ollut kiinnostunut sellaisista ratkaisuista, joissa työllistäminen ja verohelpotus olisi sidottu yhteen. Esimerkiksi vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen saa kaikenlaisia tukia, joiden vaikutus
Miksi tällainen ratkaisu sitten tehtiin? Emme tiedä, mutta arvaan.
Eläkejärjestelmässä on joku vajaus tai ongelma, josta meille ei ole vielä kerrottu mitään. Jos palkansaajat saisivat nollakorotukset ja ostovoimaa kasvatettaisiin tuloverolla, eläkekassoihin ei valuisi yhtään enempää rahaa kuin tänäkään vuonna. Näistä rahoista valtaosa tulee sivukuluista, jotka ovat prosentteja palkasta. Kun palkat nousevat, nousee myös eläkemaksujen euromääräinen summa vaikka prosentit pidettäisiin ennallaan. Kun nyt vielä tehdään eläkemaksuunkin pieni korotus joka kompensoidaan tuloveroa alentamalla, tämä pistää miettimään.
Palkansaajan kannalta on tietysti samantekevää, saako lisärahan palkankorotuksen vai veronalennuksen muodossa. Yrityksen kannalta on samantekevää, nousevatko palkat jos palkkamenojen kasvu kompensoidaan niille jotenkin esimerkiksi yritysveroja ja energiaveroja alentamalla kuten nyt tehdään. Ainoat tahot, joiden kannalta ratkaisu ei ole samantekevä, ovat valtio, sosiaaliturva-aparaatit ja eläkejärjestelmä.
Kun katsomme valtion finansseja, huomaamme, ettei siellä olisi varaa minkäänlaisiin veronalennuksiin vaan veroja pitäisi korottaa kun kerran säästämään ei kyetä. Olisin pitkin hampain hyväksynyt tässä tilanteessa palkkaveron alentamisen jos olisi kyetty tekemään joku reipas riskinotto kotimaisen kysynnän piristämiseksi. Nyt valtio siis vain lainaa enemmän, jotta yritykset maksavat vähemmän veroa ja tilittävät voitot osinkoina pääosin ulkomaisille osakkaille, jotka eivät maksa Suomeen veroa.
Vaikka hallituksessa ollaan tyhmiä, en usko siellä oltavan aivan niin tyhmiä, että olisi menty tekemään tällainen ratkaisu vain etujärjestölobbauksen takia. Tätä tulkintaa puoltaa se, että työnantajien kannalta ratkaisu on yhdentekevä ja palkansaaja on tyytyväinen mihin hyvänsä ostovoimaa kasvattavaan malliin eikä siellä pistettäisi kovin paljon paukkuja juuri tämän ratkaisumallin myymiseen.
Kun mitään järkevää syytä en ole julkisuudessa tälle ratkaisulle nähnyt, jää jäljelle kaksi vaihtoehtoa: ratkaisu on tehty järjettömiin syihin perustuen tai sitten syyt ovat järkeviä, mutta ne eivät ole julkisia. Kumpikin vaihtoehto kuulostaa kovin huolestuttavalta.
blog comments powered by Disqus