Olen leipääntynyt jo ajat sitten siihen, että tiedotusvälineet Euroopassa eivät ymmärrä erottaa humpuukia oleellisesta.

Se, että siirtomaassa valitaan kohta joku pressa, on kiinnostava asia samalla tavalla kuin se, että eteläisen Afrikan mailla käydään vaaleja. Tai se, että Kiinassa rakennettiin kaupunki keskelle ei-mitään viidelle miljoonalle. Eli se kiinnostaa saman verran kuin se, että Espoossa mietitään kaupungintalohankkeita, tai että Lontoossa mietitään Crossrailin rahoitusta.

Euroopan lehdistö on ollut täynnä USA:n presidentinvaalijuttua, koska siellä oli ensin vastakkain nainen ja neekeri, jotka ovat molemmat määritelmän mukaisesti hyviä, ja nyt vastassa neekeri ja inhottava, lihaa syövä, valkoinen heteromies. Ennusteet kertovat, että Obama voittaa, ja hyvä niin, koska se puhdistaa virkamieskunnan, mutta entä sitten?

Aivan yhdentekevää, kumpi ehdokas USA:ssa voittaa, USA on silti USA. Saarnaten vapaakauppaa kaikessa sellaisessa asiassa, jota ne itse vievät, ja haraten vastaan kaikessa siinä, mitä jollakulla mulla olisi sinne vietävää. Sotia käydään aina jos se on aseteollisuuden tai aluepolitiikan vinkkelistäi tarpeellista.

Maailman lehtineekerit, jotka tuntuvat olevan vasemmalle vinossa maasta riippumatta, tuntuvat nyt odottavan, että kun Obama voittaa, kaikki huono muuttuu hyväksi. Ei mikään muutu, koska USA ei ole valtiojohtoinen yhteiskunta vaan ihmiset tekevät mitä lystäävät ja kannattavat mitä kannattavat huolimatta siitä, kuka on Pomo. Raha on edelleen niissä käsissä, joissa se nytkin on, ja vaikutusvalta myös, ja Pomo puolueesta riippumatta tekee sitä, mistä saa fyrkkaa.

Minulla ei tästä asiasta näin muutaman olutkannullisen jälkeen ole enempiä sanottavana, mutta muistetaanpa tämä kunhan valta vaihtuu. Näemmekö median edustajia, jotka tunnustaisivat olevansa väärässä ja Obama ei lopettanutkaan sotia ja poistanut maailman talousmurheita? En oikeastaan pidättäisi hengitystäni, koska lehtineekerit ovat jo ajat sitten vaipuneet nirvanaan, jossa kaikki heidän ajattelemansa on oikein ja jos ei siltä näytä, ympäröivää maailmaa pitää selittää jotenkin siten, että se sopii doktriiniin.

Ja toivon, että kun seuraavan kerran periferioissa käydään vaaleja, ne eivät varasta ykköspaikkaa sivistyneen maailman uutisissa kahden vuoden ajan.