Nyt kun Kepu taas vaatii ruuan arvonlisäveroa alemmaksi, pitäisi taas jotenkin miettiä, miten vahditaan alennuksen siirtyminen hintoihin.

Kun kampaamojen ja parturien ALV:tä laskettiin, keskimäärin hinnat nousivat hiukan. Muutama siirsi alennuksen suoraan hintoihin, valtaosa ei tehnyt mitään vedoten rutiinivalheeseen “hinnassa on ollut korotuspainetta, joten nyt vältyimme korotuksilta, joten teidän pitäisi olla nöyriä ja kiitollisia tästä hyvän tahdon eleestä”, ja jotkut nostivat hintoja.

Olen alkanut kallistua sille kannalle, että USA:n systeemi, jossa verot tulevat mukaan vasta kassakoneessa, ei ole kauhean huono. Ensinnäkin, ihmiset ymmärtävät paljon helpommin, paljonko verot oikeasti ovat kun hyllyssä satasen värkkiä ei saakaan satasella vaan 122 pesolla. Toisekseen, jos hyllyn kyljessä oleva hinta on se, jota ihmiset osaavat seurata, se ei muutu veroja muutettaessa miksikään. Jos pihvi maksaa ilmoitetun hinnan mukaan 24,20 kilo, se maksaa 24,20 myös jos arvonlisävero putoaa 17 prosentista 12 prosenttiin.

Mutta jos hyllyssä lukee nyt 28,30, kuinka moni meistä tietää, mikä on sen oikea uusi hinta jos veroja lasketaan 12 prosenttiin? Se olisi 27,10, mutta jos kaupustelija myy sitä hintaan 27,90, huomataan hinnan laskeneen, mutta ilman laskukonetta on vaikea huomata, että kaupustelija veti röyhkeästi välistä.

Jotkut voivat tietysti väittää, että on hirveän hankalaa kun hyllyn ja kassan hinnat eivät ole samat. Mutta eipä tuo ole pesussa kutistuneille amerikkalaisillekaan ollut mikään ongelma, joten miksi maailman parhaalla koululaitoksella pröystäileville suomalaisille?

Mutta näin ei tarvitsisi olla epämääräisten ja manipuloitavissa olevien iltapäivälehdistön vertailujen varassa sen selvittämiseksi, mitä verojen alentaminen tekee hinnoille. Ja yksikään kaupustelija ei voi vetää välistä mitenkään vaan vero elää omaa elämäänsä ja kauppiaan ilmoittama hinta omaansa. Ja kun ihmiset näkevät, kuinka älytön siivu joka laskusta menee “hyvinvointipalveluihin”, jokainen voi miettiä, onko hinnan ja hyvinvointipalvelun laadun suhde oikea. Kun kaikki vain maksaa helvetin paljon, kauppiaat saavat syyt niskoilleen myös siitä osasta hintaa, johon he eivät voi vaikuttaa mitenkään, ja hymynaamainen holhousvaltiokoneisto voi jatkaa törsäämistä kun ketään ei kiinnosta.