Jyrki Katainen tapasi duuman ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Konstantin Kosatševin tällä viikolla.

Kosatševin käsitys Suomen ja Venäjän suhteista on se, että suhteet ovat ongelmattomat, ja että Suomessa käydyllä keskustelulla ei ole tähän mitään vaikutusta. Samaten hänen tulkintansa mukaan Kokoomuksessa ei esiinny venäläisvastaisuutta.

Tätä voi pitää melko täyspäisenä lausuntona yleensäkin ja erityisesti nykytilanteessa. Suomi on kansalaisyhteiskunta, jossa julkinen valta ei kontrolloi kaikkea keskustelua, joten on selvää, että Suomessa julkaistaan sellaisiakin näkemyksiä, jotka eivät ole Venäjälle mieleen tai Venäjän virallisen doktriinin mukaisia. Venäjä näyttää ymmärtävän tämän asetelman aivan mainiosti.

Suomen tehtävä lie olla jonkunnäköinen puskurivyöhyke Pietarin ympäristössä, jotta Joku Muu maksaa noin puolet Pietarin puolustusmenoista. Kun tähän asetelmaan ei ole tulossa mitään muutoksia, on jopa oletettavaa, että Venäjällä ei ole mitään erityistä motiivia kärjistää suhteita Suomeen. Venäjällä tiedetään, että Suomessa Naton kannatus on vähäistä suurempaa. Siellä tiedetään myös, että Nato ottaa Suomen jäseneksi jos Suomi jäsenyyttä hakee, sekä sen, ettei Venäjä voi tätä jäsenyyttä estää mitenkään toteutumasta.

Ainoa, mitä Venäjä voi tehdä, on olla antamatta Suomelle syytä liittyä Natoon. Suomessa jäsenyyden kannatus saattaa gallupeissa olla vastustusta suurempaa, joten räyhääminen nostaisi naton vaaliteemaksi ja saattaisi toteuttaa jäsenyyden nopeassakin aikataulussa. Lisäksi rähinästä ei olisi mitään kuviteltavissa olevaa hyötyä, sillä Suomen tuleva valtiojohto ei ole enää Kekkosen ajan kasvatteja, ja idänsuhteita ei enää nähdä sisäpolitiikan teon välineenä.

Kosatševin äärimmäisen sovittelevaa lausuntoa voisi sinänsä pitää jonkunnäköisenä näpäytyksenä myös Suomessa Venäjä-keskustelussa runsaasti mellastavalle Johan Bäckmanille ja apupapille. En tiedä mitä agendaa tämä kaksikko ajaa ja ennen kaikkea miksi, mutta Suomessa se saa runsaasti palstatilaa, jossa herrat antavat ymmärtää, että Suomen ja Venäjän suhteet ovat kriisissä. Tämän liioittelun ei voi mitenkään katsoa olevan Venäjän turvallisuuspoliittinen etu, sillä kuten ylempänä kirjoitin, Nato-kanta on Suomessa kiikun kaakun. Väliin kannattajat ja väliin vastustajat ovat niskan päällä. Kaikennäköinen räyhääminen Venäjä-kortilla ei ainakaan lisää Naton vastustajien määrää, vaikka rähinä ei perustuisikaan mihinkään.

Puusta katsoen tätä lausuntoa voisi pitää myös kannanottona siitä, että Venäjä hoitaa Suomen suhteensa itse eikä jotain räyhähenkeä äänitorvena käyttäen, ja tämä on Suomessa syytä panna merkille ja lakata antamasta hirveästi painoa omalta vaalikampanjalta vaikuttavalle huuhellukselle.