Olkoonkin, että Asshole lienee kaikkien tunnelmaa kohottavien seurapelien isä ja äiti, maailmassa on paljon muitakin hyviä pelejä. Tässäpä niistä jokunen.

• Illuminati. Kaikkien salaliittopelien keisari. Pelissä on vartissa opittavat säännöt, mutta voittaakseen on joko osallistuttava pelaajien välisiin liittoutumiin tai onnistuttava olemaan pieni ja huomaamaton, jotta muut eivät kuvittele juuri minun olevan voittamassa. Pelin suola ja välttämättömyys on voittoa lähellä olevan pelaajan kiusaaminen porukalla, joten tätä ei kannata pelata sellaisten kanssa, jotka suuttuvat leikistä. Eikä myöskään rakastavaisten, koska ne kuitenkin ovat kiusaamatta toisiaan ja pelistä ikään kuin putoaa pohja pois kun siellä on valmiiksi rakennettu pysyvä liittouma, joka ei perustu mihinkään elämän kannalta tähdelliseen kuten korttien ja rahan määrään. Pelissä on yllä kuvatun näköisiä kortteja ja niitä yritetään ottaa pöydästä tai toisilta pelaajilta voimalla, rahalla ja arpaonnella. Tietyt ehdot täyttävä pelaaja voittaa, joten muut yrittävät estää tätä irrottamalla häneltä voittoa edesauttavia kortteja. Pelaajat saavat vapaasti tukea tai vastustaa jonkun pelaajan tekemää toimenpidettä tai olla tekemättä mitään muiden vuorolla. Pelistä tekee hauskan se, että pelaamista ei ole rajoitettu vain omalle vuorolle, ja toisaalta se, että säännöt sanovat vain sen, miten tuetaan jotakin ja miten vastustetaan jotakin. Se, mitä tai ketä tukee ja mitä tai ketä kiusaa on pelaajan itse päätettävissä.
• 6 nimmt. Kortinläiskintäpeli, jonka säännöt oppii yhdessä esimerkkipelissä. Kortteja on 104 ja niissä on ovelasti numerot 1-104 sekä koristeina häränpäitä yhdestä seitsemään. Pelaajille jaetaan 10 korttia ja pöytään käännetään neljä satunnaista aloittamaan rivejä. Jokainen valitsee pelattavan kortin kädestään samaan aikaan ja laittaa sen selkäpuoli ylöspäin pöydälle. Jokainen siis valitsee kortin, jonka aikoo sillä vuorolla pelata, tietämättä mitä ne muut aikovat pelata. Kortit näytetään ja pienimmän numeron näyttänyt pelaa ensin, sitten toiseksi pienimmän laittanut jne. ja suurimman valinnut viimeisenä. Rivit rakennetaan aina kasvamaan, eli seuraavan kortin on oltava edellistä suurempi rivissä. Jos korttiaan ei pysty laittamaan mihinkään riviin eli siis kaikkien rivien päätykortit ovat korttia suurempia, joutuu nostamaan vapaavalintaisen rivin ja laittamaan oman korttinsa sinne uudeksi aluksi. Jos kortti sopii pöytään, se pitää laittaa siihen riviin, jonka päätykorttia se on lähinnä. Jos siis päätykortit ovat 4, 42, 80 ja 101, kortin 79 pelaava pelaaja laittaa sen 42:n perään, ei nelosen. 80 ja 101 ovat suurempia, joten sinne kortti ei sovi. Jos joutuu laittamaan johonkin riviin kuudennen kortin, joutuu nostamaan koko rivin ja oma kortti jää sinne pohjalle. Nostetut kortit laitetaan pöydälle eteen ja jaon jälkeen niistä lasketaan miinusta korteissa olevien häränpäiden mukaan. Peli etenee joutuisasti ja kaikki tekevät koko ajan jotakin ja pelissä ei ole yhtä ja ainoaa oikeaa tapaa voittaa.
• Carcassonne. Moderni klassikko. Helppo peli, jossa ei ole noppia häiritsemässä. Jokainen nostaa vuorollaan tiilen pinosta ja asettaa sen laudalle haluamaansa kohtaan. Tiilissä on teitä, peltoa, kaupunkien osia ja kirkkoja. Pisteitä saa rakentamalla teitä ja kaupunkeja valmiiksi. Tässäkään ei ole yhtä ainoaa tapaa voittaa vaan yrittää voi montaa kautta. Huono puoli on se, että muut paitsi pelaaja vain odottelevat vuoroaan, joten isolla porukalla peli käy tylsäksi.