Tämä alkaa olla tässä.

Olen ennustanut jossain aikaisemmissa kirjoituksissani, että tämän laman toinen aalto hyökkää päälle kun Itä-Eurooppa devalvoi Latvian johdolla. Nyt näyttää Latvian devalvaatio olevan enemmänkin tuntien kuin viikkojen asia, ehkä ne sinnittelevät viikonloppuun. Se, kuinka laajalle kriisi leviää, jää nähtäväksi. Balttimaat joutunevat tulemaan perässä, mutta ne ovat talouksina pieniä ja kaatavat vain ruotsalaisen pankkijärjestelmän valtion syliin. Mutta koska Ruotsi on epäkiinnostava ja pieni reunamaa, se ei ole häntä, joka koiraa heiluttaa.

Isot rahat ovat sellaisissa maissa kuin Puola, Tsekki ja Unkari. Näiden maiden velkojat ovat Itävallassa, Sveitsissä, Italiassa ja Hollannissa. Myös Saksassa, mutta osuus koko maan luottokannasta ei ole samaa luokkaa vaikka miljardimäärä onkin suuri.

Itä-Euroopassahan devalvaatio aiheuttaa sen, että koko talous kaatuu velkojapankkien syliin. Kaikki velka näissä maissa on valuuttamääräistä, koska eurokorot ovat olleet parin kolmen prosentin luokkaa ja paikallisen valuutan korot toistakymmentä prosenttia. Kun kaikki kuluttajien velka on ei-kotivaluutassa ja kotivaluutta romahtaa, tuloksena on valtaosassa tapauksia maksukyvyttömyys ja velkojen uudelleenjärjestely, koska kuluttajat ovat olleet ylivelkaisia jo nykyiselläkin valuuttakurssilla.

Itävallassa pankkien vastuut Itä-Euroopassa ovat 70% BKT:stä. Eli aika hemmetin paljon. Sveitsissä ei lähellekään tuota, mutta koska maan pankit ovat kuralla jo muutenkin, isoa rahaa tarvitaan. Ja unohtaa ei pidä arvovaltatappiota, joka syntyy siitä, että maan perinteikkäät pankkilaitokset sosialisoidaan. Italia on lähes maksukyvytön jo nytkin, mistä ihmeen kaivosta rahat pankkien jättiläispelastusoperaatioon ammennetaan?

Saa nähdä. Jos kriisi rajoittuu Baltiaan, rahaa ammentamaan joutuvat lähinnä ruotsalaiset, mutta se ei vaikuta maailmantalouteen mitään. Jos taas Euroopan suuret maat joutuvat uuteen satojen miljardien talkooseen, se vaikuttaa vaikka mihin, ja orastava nousu siellä täällä muuttuu uudeksi lässähdykseksi ja 20% pörssiromahdukseksi.

Tämän jälkeen pöytä alkaa kuitenkin olla puhdas ja ainekset jonkunnäköiselle nousulle ovat olemassa. Jos kriisi jää Baltiaan eikä leviä Puolaan, kuuluu joka paikassa suuri helpotuksen huokaus ja todennäköisesti osakemarkkinat palkitsevat rivakasti.