Kesätoimittajien esiinmarssin huomaa aina viimeistään siinä kohdassa kun tehdään vuosittainen juttu kauppojen aukiolosta.

Eikö tuon asian nyt voisi viimeinkin hoitaa kuntoon niin tämä marmatus loppuisi? Kauppojen aukiolorajoitukset koon ja sijainnin mukaan mukamas pitävät yllä pikkukauppoja ja estävät megamarkettien syntymistä. Näin ei kuitenkaan näytä tapahtuneen vaan megaostareita nousee sinne tänne ja uusia suunnitellaan koko ajan. Kulmakaupoista pysyvät pystyssä keskustoissa ne, joiden ympärillä asuu asiakkaita ja jotka osaavat asiakkaita palvella. Esimerkkinä mainitsen Johanneksen kirkkoa vastapäätä olevan Kontion, joka tuskin kuolee siitä ikinä ellei kauppias päätä jäädä eläkkeelle.

Oikeasti kauppavalinta marketin ja kulmakaupan välillä ei perustu aukioloaikaan paitsi silloin kun iskee äkillinen tarve saada mäyris. Pieniä kauppoja pysyy hengissä, jos ympärillä asuu ihmisiä, jotka eivät autoile töihin. Näiden ihmisten määrän taas oletan enemmänkin lisääntyvän kuin vähenevän autoilun hinnan noustessa. Nyt näyttäisi lisäksi käynnistyvän joitain kenties joillain alueilla joukkoliikenteen suosiota lisääviä investointeja.

Päivittäisten ostosten tekemisessä hinnoillakaan ei ole suurta väliä. Jotakin osaa ei kiinnosta hinta laisinkaan. Suurin osa hinnoista kiinnostuneista taas kippaa surutta 20 euroa bensaan päästäkseen markettiin, jossa meetwursti maksaa euron vähemmän, ja bisnescaset ovat lähinnä näennäisiä. Ajalla sen sijaan on suurikin väli. Jos työmatka kulkee autolla marketin ohi, ostosten hoitaminen siinä matkan varrella on huomattavasti rivakampaa kuin ajaa kotiin, vaihtaa arkivaatteet, kävellä lähikauppaan ja kävellä takaisin. Ja kun pikkukaupan valikoima ei ole ison kaupan tasolla, joskus on pakko mennä isoon kauppaan kuitenkin saadakseen harvemmin ostettavaa mutta säilyvää tavaraa.

Kulmakaupan bisnescase ei siis perustu kieltoihin ja rajoituksiin jossain muualla vaan ympäröiviin ihmisiin ja heidän kulutustottumuksiinsa. Lontoossa pikkukaupat ja isot marketit ovat arkisin käytännössä saman verran auki, suurin ero tulee sunnuntaista. Silti pikkukauppoja on joka kulmassa ja näiden merkittävin tulonlähde lienee viinan myyminen pubista tuleville ja jatkoille meneville. Suomessa taas varsinkin lähiöissä ja vähän kauempana sivistyksestä tilanne päin vastoin se, että alko on sijoitettu marketin viereen, joten lähikaupasta häipyy bisnestä markettiin, jossa käydään samalla reissulla kuin alkossakin.

Suomi siis ampuu pikkukauppiaita nilkkaan viemällä heiltä sen bisneksen, jolla he kaikkialla muualla elävät. Ja sitten keksivät kieltoja ja rajoituksia, joilla viedään bisnestä turhan päiten isoilta kaupoilta hyödyttämättä pieniä laisinkaan.

Tämän kesäjuttusarjan seuraava osa on se, että meille kerrotaan, että 90% kauppiaista ei halua laajennuksia aukioloihin. Samalla unohdetaan maagisesti kertoa, että juuri tuo 90% on pikkukauppiaita tai syrjäseutujen kauppiaita, joita rajoitukset eivät nytkään koske.