Hesari kertoo meille, että rikkaiden ja keskiluokan väliset tuloerot ovat kasvaneet.

Tuloksessa ei ole sikäli mitään yllättävää, että se on määrätietoisen ja suunnitellun politiikan tulos. Suomen verojärjestelmän ajatus on puristaa kaikki irti lähtevä nimenomaan keskiluokasta, köyhistä ja rikkaista ei ole niin väliksi. Temppu tehdään nimeämällä yli kaksi tonnia kuussa tienaavat “hyvätuloisiksi”, ja hyvätuloisiahan kuuluu toki verottaa raskaalla kädellä. Oikeudenmukaistahan se on.

Mutta tästähän on puhuttu ennenkin. Totuuden näkemistä edellä kuvatusta rakenteesta hämmennetään lisäksi ns. desiilitarkastelulla eli sillä, että jaetaan suomalaiset kymmeneen yhtä suureen ryhmään tulojensa perusteella ja sitten katsotaan, mikä on näissä kymmenyksissä tulojen keskiarvo ja piirretään rahvaan äimisteltäväksi asiaa havainnollistava pylväsdiagrammi.

Tästä huomataan se, että jokseenkin tasaiselta kasvu-uralta erottuu köyhin ja rikkain kymmenys erikseen. Pienituloisin kymmenys on köyhempää kuin mitä sen tuolla keskivaiheellaan sangen lineaarisen kuvan perusteella pitäisi olla, ja parhaiten tienaava puolestaan on aivan omalla skaalallaankin tienaten kaksi, kolme tai viisi kertaa sen verran kuin edellinen kymmenys. Näin on näppärästi osoitettu, että köyhille pitää antaa lisää tukea ja rikkaita pitää verottaa lisää.

Näissä kuvaajissa on kuitenkin aina optinen harha. Jos niistä pudotettaisiin alapäässä pois ns. kotirouvamomentti eli ihmiset, joilla ei ole mitään tuloja eikä tukia, koska he ovat omasta tahdostaan työelämän ulkopuolella, alin kymmenys kohoaisi juuri siihen kohtaan kuvaajaa kuin mihin se kuvaa katsomalla kuuluisikin. Jos taas parhaiten tienaava desiili jaettaisiin sataan osaan ja poistettaisiin näistä yksi tai kaksi parhaiten tienaavaa sadasosaa, joiden päätähuimaavat tulot ovat puhtaasti pääomatuloja lähinnä peritystä rahasta, kymmenes desiili laskeutuisi keskiarvoltaan myöskin siihen, mihin se lineaarisella käppyrällä kuuluisi.

Näin tekemällä huomaisimme, että tulonjako Suomessa on äärimmäisen tasaista, ja näin ollen emme tarvitse jyrkempää progressioa tuloverolle vaan verojen alentamisen kaikissa ansiotuloja saavien luokissa. Koska tämä ei ole kuitenkaan se havainto, jonka ihmiset haluavat tehdä, ottamalla pääomatulomiljonäärit mukaan ylimpään kymmenykseen saadaan perusteltua se, ettei nyt ainakaan hyvätuloisten tuloveroja pidä laskea, vaikka nuo mukaan otetut eivät usein maksa tuloveroa ollenkaan.

Tämän tarinan ainoa tarkoitus on muistuttaa, että tilastoilla ja taulukoilla ja kuvaajilla voi näyttää aivan mitä hyvänsä kunhan yksinkertaistetaan ja niputetaan sopivasti. Ja että asiasta kiinnostuneen on syytä perehtyä taustoihin eikä vain katsoa jotain simppeliä kaaviota.