Tänään lehdessä oli kaksi faktoidia. Toinen oli vuokrien nousu, 6,3% pääkaupunkiseudulla, ja toinen pidempi kirjoitus yksinhuoltajaperheiden köyhyydestä.

http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Yksinhuoltajaperheet+ahdingossa/1135248278702

Käsitellään ensin vuokrien nousu. Luku tuntuu ensi tarkastelulla oudolta, sillä nythän on lama ja asumisen hinnan pitäisi laskea kun kaikki muutkin hinnat laskevat ja Suomi on virallisesti deflaatiossa. Vuokrat varmasti ovatkin laskeneet, jossain päin Suomea. Kepulaisella kehitysalueella, jossa kukaan ei halua asua, vuokrataso on ollut matala ennestään ja laskee lisää kun väkeä muuttaa sieltä pois.

Kasvukeskuksessa sen sijaan vuokrat vastaavat ihmisten ostovoimaa, koska jokaiseen vuokrakämppään on kuitenkin tulija. Tälle tarkastelukaudelle sattui vielä viimeisen tupokierroksen korkeat palkankorotukset ja niiden päälle tulleet veronkevennykset. Ihmisten ostovoima kasvoi reippaasti, mutta vuokralaisilta se ulosmitattiin välittömästi vuokrankorotuksina, sillä jos haluaa asua hyvällä paikalla, pitää vai maksaa.

Palkankorotusta ja veronkevennystä puolustellaan aina sillä, että ostovoima kasvaa ja työllisyys paranee. Näin tapahtuu jossain määrin, sillä omistusasujaa ei vuokrataso hetkauta, ja vuokraisänniltä päätyy joku osa rahasta kulutukseen. Vuokralaisen ostovoimaa on sen sijaan hankala parantaa, sillä lisäraha päätyy vain vuokrankorotuksiin, jos keino on tarpeeksi laajasti käytössä.

Toinen uutinen koskee yksinhuoltajaperheen talousahdinkoa. Yksi syy siihen on muunmuassa vuokrien nousu.

Ratkaisuksi tarjotaan lähinnä lisää tukiaisia, mutta näillä ei tule olemaan toivottavaa vaikutusta. Jos yksinhuoltajaperheet saavat lisää rahaa käyttöönsä, kilpailu vuokra-asunnoista kiristyy entisestään, vuokrat nousevat ja kahden palkansaajan perheet ovat taas paremmassa asemassa. Minun on vaikea keksiä mitään sellaista mallia, jolla yksinhuoltajan toimeentuloa pystyttäisiin oikeasti Helsingissä parantamaan.

Ainoa järkevä tie on poistaa Helsingistä asuntopula. Valtio ja kunnat voisivat rivakoittaa kaavoitusta ja pakottaa rakentamaan kaavoitetut tontit heti eikä sitten kun hinta on oikea, tai muussa tapauksessa tontti pakkolunastetaan ja annetaan sellaiselle, joka rakentaa sen heti. Valtion ja kuntien pitäisi investoida kiskoilla kulkevaan joukkoliikenteeseen siten, että uusia ilmansuuntia ja uusia etäisyyksiä niiltä saadaan järkevän mittaisen työpaikan päähän.

Jos pääkaupunkiseudulla on asuntoja enemmän kuin työpaikkoja, mahdollisuudet lypsää jokainen palkansaajalle annettu lisäeuro vuokrissa poistuu. Tämä vaatii mittavan investoinnin enkä tiedä maksaako se ikinä itseään takaisin, mutta sen tiedän, että rahan kippaamine nykymallissa yksinhuoltajille ei auta juuri mitään vuokra-asuntopulan takia.

Yleisesti yksinhuoltaja-artikkelin havainto oli kuitenkin järkyttävä. Siinä tunnustetaan ongelma, eli palkansaajalla ei tahdo verojen jälkeen riittää rahaa elämiseen. Miten ihmeessä tällainen "hyvinvointivaltio" saa jatkaa elämäänsä ilman, että sen rakenteita halutaan katsoa uudelleen? Jos maailma on rakennettu sellaiseksi, että ihmisillä ei ole rahaa asuntoon ja ruokaan, ja lisäksi sellaiseksi, että veronkevennys tai palkankorotus eivät tilannetta korjaa, maailma on rikkinäinen.

Maailman korjaaminen edellyttää täysremonttia asunnonrakentamis- ja vuokrausbisnekseen. Nyt se on kaikilta osin käännetty rakennusliikkeiden voittoja maksimoivaan asentoon, mutta ei sen tarvitsisi olla. Tämän kuvion purkamiseksi jokainen poliitikkojen ja rakennusliikkeiden välinen kytky pitäisi paljastaa ja ampua kiinni jääneet poliitikot saunan takana.