Aperture
26/09/07 17:57
Aperture on jotensakin parasta, mitä digikuvankäsittelysoftille on tapahtunut pitkään aikaan.
Aperture on raakakuvankäsittelysofta, jolla hallitaan suuria kuvamassoja. Softalla yritetään nopeuttaa sitä aikaa, joka menee hyvien kuvien seulomiseen esille isosta pinosta sekä näille tehtäviä perusparannuksia. Olen nyt käyttänyt sitä puolisen vuotta ja se on tehnyt asioita älyttömän paljon mukavammaksi ja nopeammaksi. Normaalisti teen tuolla niin, että otan jonkun kuvasession tuotokset thumbnaileina isolle ruudulle. Sen jälkeen niputan samasta kohteesta hiukan eri asetuksilla tai rajaukilla otetut kuvat "nippuun". Näiden nippujen idea on se, että niistä valitaan paras näytettäväksi. Loput pysyvät tallessa siellä pinon pohjalla, mutta niitä ei tarvitse enää erikseen vältellä joka kerta kun haluaa käyttää jotain kuvaa albumista.
Sen jälkeen käyn pinot läpi vertailulla ja luupilla ja katson, mikä mielestäni on onnistunut niistä parhaiten ja siirrän parhaat kunkin pinon päällimmäiseksi. Vertailua varten on pari näppärää näppiskomentoa ja kuvien selaaminen ja valinnan tekeminen käy muutamalla enterin ja kursorinappuloiden painelulla.
Kun parhaat on valittu, niille tehdään perusparannukset. Aperture osaa tehdä oikeastaan kaiken sen, mihin ei tarvita Photoshopin layereitä. Kaikki Aperturen editoinnit ovat non-destruktiivisia eli alkuperäinen, koskematon otos on aina tallella. Aperture toimii niin, että se tallettaa alkuperäisen raakakuvan, siitä tehdyn jpg:n ja xml-muodossa ohjeet, joilla jpg rakennetaan. Yhdestä kuvasta voi tehdä vaivatta eri versioita ja katsella niitä ja valita niistä sitten parhaan, mutta alkuperäinen kuva tallentuu silti vain kerran eikä syö levytilaa toivottomia määriä. Aperture osaa säätää valkotasapainoa, värisävyjä rgb-käyrällä ja viidellä muulla tavalla ja kontrastia/kirkkautta/värikylläisyyttä. Lisäksi sillä voi suoristaa kuvan, paikata kennossa tai linssissä olevien roskien tahrat, tehdä kuvasta mustavalkoisen ja filtteröidä sitä erilaisilla suotimilla. Aperturen sharpening ja edge sharpening ovat toimivia ja hyviä toisin kuin iPhoton simppeli vastaava. Kun yhden kuvan samasta kohteesta on saanut mielestään ohjennukseen, siitä voi kopioida napinpainalluksella tehdyt toimenpiteet toiseen kuvaan sen sijaan, että ne pitää säätää kuvakohtaisesti uudelleen.
Jos kuva tarvitsee Photoshoppia, sen voi lähettää Aperturesta photoshopattavaksi ja siitä syntyy automaattisesti uusi versio. Photoshoppia softa ei korvaa, sillä jos kuvan osia pitää käsitellä eri tavalla, Aperture ei sitä osaa. Mutta jokaista kuvaa ei tarvitse photoshopata ainakaan minun mielestäni.
Softan plussaa on se, että 500 kuvan käsittely nopeutuu hemmetin paljon. Huono puoli on se, että se vaatii näytönohjaimelta enemmän kuin mitä minimäkissä on ja jpg-versioiden pulauttaminen on toivotttoman cpu-intensiivistä ja pienellä mäkillä siinä menee tunteja. Itse ajauduin ostamaan 2*quad core mac pron ja 30 tuuman näytön, eli softaa voisi kutsua varustelukierteen ensimmäiseksi askeleeksi. Adoben Lightroom on samantapainen softa, mutta en pitänyt sen käyttöliittymästä. Jos haluaa nysvätä hirveästi kuvia käsin, näihin ei kannata investoida kumpaankaan. Eikä silloin, jos on niin täydellinen kuvaaja, ettei mitään softaa ikinä tarvitse. Muille 329 euroa tai 299 dollaria Aperturesta on kuitenkin hyvä investointi.
Windows-miehille lienee tarjolla joitain vastaavia kilkkeitä, mutta tämä on olemassa vain mäkille. Osta mäk.
Aperture on raakakuvankäsittelysofta, jolla hallitaan suuria kuvamassoja. Softalla yritetään nopeuttaa sitä aikaa, joka menee hyvien kuvien seulomiseen esille isosta pinosta sekä näille tehtäviä perusparannuksia. Olen nyt käyttänyt sitä puolisen vuotta ja se on tehnyt asioita älyttömän paljon mukavammaksi ja nopeammaksi. Normaalisti teen tuolla niin, että otan jonkun kuvasession tuotokset thumbnaileina isolle ruudulle. Sen jälkeen niputan samasta kohteesta hiukan eri asetuksilla tai rajaukilla otetut kuvat "nippuun". Näiden nippujen idea on se, että niistä valitaan paras näytettäväksi. Loput pysyvät tallessa siellä pinon pohjalla, mutta niitä ei tarvitse enää erikseen vältellä joka kerta kun haluaa käyttää jotain kuvaa albumista.
Sen jälkeen käyn pinot läpi vertailulla ja luupilla ja katson, mikä mielestäni on onnistunut niistä parhaiten ja siirrän parhaat kunkin pinon päällimmäiseksi. Vertailua varten on pari näppärää näppiskomentoa ja kuvien selaaminen ja valinnan tekeminen käy muutamalla enterin ja kursorinappuloiden painelulla.

Jos kuva tarvitsee Photoshoppia, sen voi lähettää Aperturesta photoshopattavaksi ja siitä syntyy automaattisesti uusi versio. Photoshoppia softa ei korvaa, sillä jos kuvan osia pitää käsitellä eri tavalla, Aperture ei sitä osaa. Mutta jokaista kuvaa ei tarvitse photoshopata ainakaan minun mielestäni.
Softan plussaa on se, että 500 kuvan käsittely nopeutuu hemmetin paljon. Huono puoli on se, että se vaatii näytönohjaimelta enemmän kuin mitä minimäkissä on ja jpg-versioiden pulauttaminen on toivotttoman cpu-intensiivistä ja pienellä mäkillä siinä menee tunteja. Itse ajauduin ostamaan 2*quad core mac pron ja 30 tuuman näytön, eli softaa voisi kutsua varustelukierteen ensimmäiseksi askeleeksi. Adoben Lightroom on samantapainen softa, mutta en pitänyt sen käyttöliittymästä. Jos haluaa nysvätä hirveästi kuvia käsin, näihin ei kannata investoida kumpaankaan. Eikä silloin, jos on niin täydellinen kuvaaja, ettei mitään softaa ikinä tarvitse. Muille 329 euroa tai 299 dollaria Aperturesta on kuitenkin hyvä investointi.
Windows-miehille lienee tarjolla joitain vastaavia kilkkeitä, mutta tämä on olemassa vain mäkille. Osta mäk.
blog comments powered by Disqus