Yhtä varmasti kuin keväinen koirankakkakeskustelu, vuosittainen pakkoruotsikeskustelu ja jokasyksyinen “talvi yllätti autoilijat” -keskustelu, suomalaiseen elämään kuuluu pääsiäisen tienoilla päivittely siitä, miksi parituhatta vuotta sitten ehkä kuolleen avioliiton ulkopuolisen lapsen kuoleman kunniaksi koko maa menee kiinni moneksi päiväksi.

Ajatuksellisestihan koko kuvio on järjetön. Joulu on samanlainen juhla, mutta koska joululla on maallinen ja materiaalinen sisältö, kukaan ei vastusta joulunviettoa samalla tavalla. Pääsiäinen on taas puhtaasti uskonnollinen juhla, ja pääsiäismunilla ja mämmillä ei pitkälle pötki joulun syöpöttelyn ja juopottelun rinnalla.

Tietysti asiaa voi näinkin miettiä, mutta ehkäpä pitkät viikonloput silloin tällöin ovat kuitenkin ihan hyvä asia ihmisten mielenterveyden kannalta. Kun lisäksi pääsiäiseen ei liity samanlaista stressiä kuin lapsiperheiden jouluun ja useiden perheiden velvollisuuteen yrittää vierailla parissa päivässä mahdollisimman monen sukulaisen luona ja suorittaa kaikki rituaalit, pääsiäinen on jokaiselle aika tehdä mitä huvittaa. Kaupat ovat toki pääosin kiinni, mutta kai sitä voi jotain muutakin tehdä kerran vuodessa.

Pääsiäisen kritiikki on sikälikin hassua, että lähes yhtä yleinen puheenaihe on se, kuinka syksy tuntuu niin pitkältä kun siellä ei ole vapaita ennen joulua paitsi itsenäisyyspäivä, mutta se sattuu viikonlopun jatkeeksi vain kahtena vuotena seitsemästä. Koululaisille taidettiin keksiä tästä syystä syyslomakin. Eli vapaan merkitys kyllä tunnutaan ymmärtävän, mutta jostain syystä pääsiäinen ja se, että joka paikka on silloin kiinni, tuntuu närästävän. Jos toisaalta joka paikka ei ole kiinni, ihmiset eivät näitä vapaita saa.

Onhan maailma muuttumassa enemmän kohti 24x7- aukioloa, mutta ehkäpä vuoteen mahtuu muutama päivä, jolloin ostarien pitää olla kiinni.