Kirjoitin tätä toisaalle, mutta menköön nyt ajatuksen tasolla tännekin.

Venäjän viime vuosien toimet on aika helppoa tulkita haluksi rakentaa imperiumi uudelleen menneen NL:n imperiumin rinnalle. Näin olkoon, mutta Venäjä tekee sen jostain syystä eri tavalla kuin muut.

USA:n henkinen imperiumi ulottuu tällä hetkellä Suomen itärajalta Tulimaan kautta Japanin viimeisille saarille ja kattaa puoli palloa. Tämä imperiumi osaltaan hommattiin asevoimalla taistelemalla natseja vastaan ja osittain asevoima on käytössä tänäänkin jossain Lähi-Idässä. Mutta tuon imperiumin ydin ei ole tänä päivänä sotavoimassa vaan siinä, että näissä maissa pääosin pidetään siitä, mitä USA tekee ja mitä se edustaa.

USA:n nykyisestä hallinnosta ei pidä juuri kukaan edes USA:ssa. Mutta se on sivuseikka. Aina kun avaamme TV:n, sieltä tulee ainakin yhdeltä mutta todennäköisesti noin viideltä kanavalta amerikkalaista ohjelmaa. USA:n propagandakone on jyrännyt viihteessä niin kauan kuin Hollywood on ollut olemassa. Ja sieltä se on levinnyt muuallekin kevyen kulttuurin alueelle. USA:n imperiumi perustuu siihen, että ihmiset ja valtiot noin pääsääntöisesti eivät tiedä kuuluvansa siihen, mutta ovat tyytyväisiä siihen, missä nyt sattuvat olemaankin. Ei kukaan ole pakottanut suomalaisia pyssyllä uhaten katsomaan Dallasia paitsi ehkä jossain pimeimmässä Tuusulassa, mutta siitä huolimatta USA:n kulttuurin tuotokset ovat valloittaneet puoli maailmaa.

Eikä tietysti kauppaakaan pidä unohtaa, sillä USA on kuitenkin edelleen maailman suurin markkina ja jos tuotteensa saa kaupaksi siellä, se tietää isoja rahoja.

Kiina on liikkeellä Afrikassa vähän samoin ajatuksin. Se on mennyt pimeään Afrikkaan ensin kehitysavun kautta ja sittenmmin yhteistyöprojektien. Suhteita on rakennettu vaivihkaa eikä suurella julkisuudella, ja tänä päivänä Afrikan maat saavat Kiinasta toisaalta kehitysapua, infrastruktuuria ja koulutusta, mutta myös markkinan raaka-aineilleen ja tuotteilleen, sillä miljardin ihmisen Kiina ostaa kaiken, mitä kehitysmaat voivat valmistaa sen sijaan, että niiden tarvitsee suojautua protektionistisesti afrikkalaisilta kuten Euroopan ja USA:n tarvitsee.

Kiina on rakentamassa tuolla imperiumia, ja jälleen aivan kuten USA:kin, ei ihmisillä tuolla ole suurensuurta käsitystä tästä imperiumiprojektista, mutta kauppa käy ja asiat menevät parempaan suuntaan ja kiinalaiset ovat mukana monessa hyvässä, joten Afrikan maat ovat mukana tässä vapaaehtoisesti.

Mitä tekee Venäjä? Räyhää naapureilleen ja rakentaa lisää pyssyjä ja toivoo, että joku haluaisi leikkiä sen kanssa ja kun kukaan ei Serbian ja Valko-Venäjän lisäksi halua, tarvitaan lisää uhoa ja aggressioa. Ero tässä on se, että kun Venäjä näkee ympärillään lähinnä vihollisia, joille sanellaan ehtoja ja juttuja jo ennen kuin ne ovat “liittyneet” osaksi Venäjän johtamaa leiriä, kukaan ei erityisemmin pidä Venäjästä. En tiedä voiko näin rakentaa imperiumia, mutta en ennusta kovin hyvää. Imperiumit ovat aina hankalasti hallittavia eikä niistä mikään ole eikä tule olemaan ikuinen, mutta niiden kesto on pidempi ja syntymekanismi kivuttomampi jos ihmiset noin pääsääntöisesti haluavat mielellään kuulua siihen.

Venäjä on lisäksi ryssinyt vuosisadan tilaisuutensa kasvattaa vaikutusvaltaansa niinkin eksoottisessa paikassa kuin Länsi-Euroopassa. Ei yhteistyö venäläisten ja esimerkiksi ranskalaisten kanssa ole ennenkään ollut mitenkään outo juttu, ja USA:n sotapolitiikan takia länsieurooppalaisen käsitys USA:sta on muuttunut. Kun yhden vaikutusvalta vähenee, toinen voisi sitä kasvattaa.

Se edellyttäisi kuitenkin toisenlaisia otteita eikä jatkuvaa rajojen kokeilemista sen selvittämiseksi, kuinka paljon muut sietävät ärsyyntymättä kunnolla. Tämä selittyy osaltaan Venäjän historian tuntemisella ja sillä, ettei Venäjä koskaan ole ollut eikä tule lähimpien satojen vuosien aikana olemaan eurooppalainen valtio. Muttei ole Kiinakaan. Kiinalaiseen kulttuuriin tietysti sopii paremmin asioiden tekeminen hymyillen kuin rähjäten, mutta samalla tavoin venäläinen on ystävällinen, vieraanvarainen ja vieraskorea.

Paitsi jos hänet valitaan maan johtoon.