Yksi ennen kuolemaa tehtävä asia

... on käydä katsomassa kunnon monipäiväinen krikettiottelu ennen kuin niistä tulee katoavaa kansanperinnettä twenty20:n takia.

Kriketti on urheilulajeista sieltä herrasmiesmäisemmästä päästä ja siinä on joitain hyvinkin miellyttäviä piirteitä, kuten esimerkiksi teetauko iltapäivisin. Toinen kriketin herrasmiespiirre liittyy juoksuihin. Ei mihinkään ole kirjoitettu, montako juoksua kullakin lyönnillä juostaan, mutta ammattipelaajat sekä sisä- että ulkokentällä tietävät tämän.

Lyhyellä lyönnillä juostaan tyypillisesti kerran ja pidemmällä kaksi. Juoksijoiden ei tarvitse juosta hirveää vauhtia, kuten ei myöskään ulkokenttäpelaajan palloa hakiessaan. Ulkokenttä ei yritä polttaa tuota yhden tai kaksi kertaa juoksevaa, ja sisäkenttä ei yritä juosta ylimääräisiä juoksuja vaikka ulkokenttä vain hölkkää. Kunnon juoksemiseksi homma menee vasta kun tapahtuu jotain yllättävää.

Monen päivän krikettiottelu, joka muuten on englanniksi test eikä koskaan match tai game, ei vain ole kovinkaan verevä tv-laji, joten rahasyistä tämä perinnelaji muuttunee pikapeliksi, mikä poistanee siitä valtaosan herrasmieselementeistä ja se redusoituu tylsämieliseksi hikiurheiluksi sianrakon potkinnan sekaan.

Sääsyistä tämä asia pitänee kuitenkin toteuttaa jossain siirtomaassa. Koskas The Ashes olikaan seuraavaksi?
blog comments powered by Disqus