Vähälle huomiolle on jäänyt Kokoomuksen puoluekokous, sillä kaikki ovat vain seuranneet kääpiöiden kapinaa kepussa.

Kaksi koulutukseen liittyvää asiaa ansaitsee huomiomme. Ensimmäinen on ajatus tunnustuksellisesta uskonnon opetuksesta luopumisesta. Tämä vaikuttaa kaikin puolin järkevältä hankkeelta. Uskonnot ovat maailmassa oikeastaan osa historiaa. Historiaa ei voi ymmärtää ymmärtämättä jotakin uskontojen doktriinista, mutta yhtä lailla historiaa ei voi ymmärtää, jos ei ymmärrä kirkon roolin ja uskonnon doktriinin välistä eroa. Kirkot ovat muokanneet maailmaa hyödyntäen ihmisten uskoa, mutta tätä puolta on vaikea käsitellä, jos pitää keskittyä siihen, että jeesus varmasti käveli vetten päällä, Muhammed ihan varmasti teki sitä ja tätä, ja Budhha lusi aivan varmasti nimenomaan bodhi-puun alla.

Maailman tapakulttuureillakin on usein juurensa uskonnossa, ja näiden asioiden tietäminen ei ole mitään uskontoa tunnustavalle ihmiselle haitaksi.

Toinen asia liittyy pakkoruotsikeskusteluun ja siihen, miten tämä puolue oikein toimii. Puoluekokous siis päätti äänestyksen jälkeen, että kielenopetuksessa valinnanvaraa on lisättävä, ja valita pitäisi voida muukin kuin toinen kotimainen kieli. Tämä on jokseenkin tyylipuhdas esimerkki poliittisesta linjauksesta.

Siitä huolimatta puoluejohto jympsähti heti kameroiden eteen kertomaan, ettei Kokoomus nyt ainakaan pakollisesta ruotsin opetuksesta halua luopua. Mitäs helvettiä? Puoluekokous eli puolueen ylin päättävä elin teki päätöksen ja siitä huolimatta puoluejohto sanoo, että päätös oli väärä ja sitä ei noudateta. Tämähän kertoo meille siitä, että puolueessa palveluskunta on ryhtynyt kalifiksi kalifin paikalle ja jos pomo päättää väärin, se vain sivuutetaan.

Suomen politiikkaa ja puoluepolitiikkaa on vaivannut tämä tauti Kekkosen ajoilta lähtien. Kansa voi olla sangen tukevallakin enemmistöllä jonkun asian tai näkemyksen kannalla, mutta mitään ei vain tapahdu, sillä poliitikot vain kertovat ihmisille, että te olette väärässä.

Kun politiikan ajatus on se, että asioihin voi vaikuttaa, tämä asetelma on pähkähullu. Muutoksia haluttaisiin ja niitä on jopa päätetty tavoitella, mutta vallankahva vain sivuuttaa koko asian tarpeettomana ja käyttää aikaansa sen selittämiseen, miksi ihmiset ovat väärässä. Miten ihmeessä tämän voidaan katsoa antavan sellaisen kuvan, että Kokoomukseen kannattaa kuulua tai sitä kannattaa äänestää vaikuttaakseen?