Mielikuvat syrjinnästä
10/09/09 13:56 Filed in: Mielipiteitä
Naisia on jälleen sorsittu työmarkkinoilla. Tai ainakin uutinen asiasta on kirjoitettu tällaisessa sävyssä.
Uutisessa on kuitenkin puhvelin mentäviä aukkoja, jotka olisi rehellisyyden nimissä kuulunut esittää jotenkin eikä vain tarttua gallup-kyselyn tuloksiin Totuutena.
Naisista yli puolet ajattelee, että pärjätäkseen naisjohtajan täytyy olla "hyvä jätkä". Miehistä näin ajattelee neljäsosa.
Okei. Hieno homma, mutta entä sitten?
Kun "hyvää jätkää" ei ole määritelty mitenkään, ei tällainen asenne voi olla automaattisesti syrjivä, vaikka se olisi tottakin.
Entäpä jos ihmiset mieltävät hyväksi jätkäksi reilun ja suorapuheisen henkilön, jonka kanssa on mukava tehdä töitä? Se, että kysytyssä termissä on "jätkä", ei tee siitä automaattisesti syrjivää. Entäpä jos ei tarvitse muuttua maskuliiniseksi taikka mieheksi ollakseen "hyvä jätkä"? Kun itse mietin niitä naisia, joita saattaisin tällä hieman rahvaanomaisella termillä kuvata, he ovat kaikki äärimmäisen naisellisia, eikä heidän ole erityisemmin tarvinnut piilottaa luonteestaan mitään ei-toivottuja elementtejä.
Entä jos "hyvän jätkän" vastakohta ei olekaan "naisellinen nainen" vaan "sietämätön kitisijä ja oikkupussi"? Jälkimmäisten ura ei raketoi, vaikka he ovat mitä sukupuolta, sillä kukaan ei viitsi tehdä heidän kanssaan töitä enempää kuin on aivan pakko, ja johtajana pärjääminen edellyttää sitä, että alaiset johtajan jotenkin hyväksyvät ja haluavat hänen kanssaan asioita tehdä.
Nyt uutisen kirjoittaja olettaa, että hyvän jätkän vastakohta on nainen, ja että syrjintä rehottaa.
80 prosenttia naisista kokee, että miehen on helpompi saada palkankorotus kuin naisen. Lähes yhtä moni nainen katsoo, että naisen täytyy olla miestä pätevämpi saadakseen nimityksen johonkin tehtävään
Näinkin voi tietysti olla, mutta tähänkin on toinen mahdollinen tulkinta: tutkimukseen vastanneet ovat väärässä, ja heidän mielikuvansa eivät vastaa todellisuutta. Kun joka tuutti on ollut 15 vuotta täynnä sitä, että naisia syrjitään työelämässä, onko mahdollista, että jotkut vain kuvittelevat kokevansa syrjintää kun kaikkiin vaatimuksiin ei suostuta? Tai onko mahdollista, että mies pyytää röyhkeästi tonnin ja saa 500, ja nainen pyytää realistisesti 500 ja saa 250, koska jokainen saa puolet siitä mitä pyytää?
Ns. selittämätön palkkaero on olemassa, mutta se on alasta riippuen lähinnä muutamia prosentteja ja naisen euro ei ole 80 senttiä. Tämä selittämätön palkkaero on todellinen ongelma ja se pitäisi pystyä nykyistä tehokkaammin paljastamaan, mutta jonkun osan siitä selittää erilainen taso palkkapyynnöissä.
Nyt on uutisoitu pelkästään mielikuvia näistä asioista ja tehty siitä johtopäätöksiä.
Tasa-arvosta puhutaan paljon, mutta käytännön tasolla sen toteutumisessa on vielä paljon työtä tehtävänä”, sanoo IROResearch Oy:n tutkimusjohtaja Tomi Ronkainen.
Kyllä, tehtävää on paljon, mutta tehtävä ei helpotu siitä, että mielikuvat ylennetään faktoiksi. Kun ihmiset alkavat kuvitella syrjinnäksi sellaista, joka ei ole syrjintää, tulos ei mitenkään voi olla hyvä.
Huomion kiinnittäminen oikeisiin asioihin todennäköisesti edistää myös ratkaisujen löytämistä. Yksilöllisten palkkojen ja etujen työelämässä pitää miettiä, miten huolehditaan tasa-arvon toteutumisesta, mutta mielikuvat ja huhut eivtä ole oikea tapa asiaa lähestyä.
Uutisessa on kuitenkin puhvelin mentäviä aukkoja, jotka olisi rehellisyyden nimissä kuulunut esittää jotenkin eikä vain tarttua gallup-kyselyn tuloksiin Totuutena.
Naisista yli puolet ajattelee, että pärjätäkseen naisjohtajan täytyy olla "hyvä jätkä". Miehistä näin ajattelee neljäsosa.
Okei. Hieno homma, mutta entä sitten?

Entäpä jos ihmiset mieltävät hyväksi jätkäksi reilun ja suorapuheisen henkilön, jonka kanssa on mukava tehdä töitä? Se, että kysytyssä termissä on "jätkä", ei tee siitä automaattisesti syrjivää. Entäpä jos ei tarvitse muuttua maskuliiniseksi taikka mieheksi ollakseen "hyvä jätkä"? Kun itse mietin niitä naisia, joita saattaisin tällä hieman rahvaanomaisella termillä kuvata, he ovat kaikki äärimmäisen naisellisia, eikä heidän ole erityisemmin tarvinnut piilottaa luonteestaan mitään ei-toivottuja elementtejä.
Entä jos "hyvän jätkän" vastakohta ei olekaan "naisellinen nainen" vaan "sietämätön kitisijä ja oikkupussi"? Jälkimmäisten ura ei raketoi, vaikka he ovat mitä sukupuolta, sillä kukaan ei viitsi tehdä heidän kanssaan töitä enempää kuin on aivan pakko, ja johtajana pärjääminen edellyttää sitä, että alaiset johtajan jotenkin hyväksyvät ja haluavat hänen kanssaan asioita tehdä.
Nyt uutisen kirjoittaja olettaa, että hyvän jätkän vastakohta on nainen, ja että syrjintä rehottaa.
80 prosenttia naisista kokee, että miehen on helpompi saada palkankorotus kuin naisen. Lähes yhtä moni nainen katsoo, että naisen täytyy olla miestä pätevämpi saadakseen nimityksen johonkin tehtävään
Näinkin voi tietysti olla, mutta tähänkin on toinen mahdollinen tulkinta: tutkimukseen vastanneet ovat väärässä, ja heidän mielikuvansa eivät vastaa todellisuutta. Kun joka tuutti on ollut 15 vuotta täynnä sitä, että naisia syrjitään työelämässä, onko mahdollista, että jotkut vain kuvittelevat kokevansa syrjintää kun kaikkiin vaatimuksiin ei suostuta? Tai onko mahdollista, että mies pyytää röyhkeästi tonnin ja saa 500, ja nainen pyytää realistisesti 500 ja saa 250, koska jokainen saa puolet siitä mitä pyytää?
Ns. selittämätön palkkaero on olemassa, mutta se on alasta riippuen lähinnä muutamia prosentteja ja naisen euro ei ole 80 senttiä. Tämä selittämätön palkkaero on todellinen ongelma ja se pitäisi pystyä nykyistä tehokkaammin paljastamaan, mutta jonkun osan siitä selittää erilainen taso palkkapyynnöissä.
Nyt on uutisoitu pelkästään mielikuvia näistä asioista ja tehty siitä johtopäätöksiä.
Tasa-arvosta puhutaan paljon, mutta käytännön tasolla sen toteutumisessa on vielä paljon työtä tehtävänä”, sanoo IROResearch Oy:n tutkimusjohtaja Tomi Ronkainen.
Kyllä, tehtävää on paljon, mutta tehtävä ei helpotu siitä, että mielikuvat ylennetään faktoiksi. Kun ihmiset alkavat kuvitella syrjinnäksi sellaista, joka ei ole syrjintää, tulos ei mitenkään voi olla hyvä.
Huomion kiinnittäminen oikeisiin asioihin todennäköisesti edistää myös ratkaisujen löytämistä. Yksilöllisten palkkojen ja etujen työelämässä pitää miettiä, miten huolehditaan tasa-arvon toteutumisesta, mutta mielikuvat ja huhut eivtä ole oikea tapa asiaa lähestyä.