Vatikaanista kajahtaa.

Seitsemän kuolemansyntiä on saanut nyt seruaa moderneista asioista. Tämä tuntuu hieman turhanaikaiselta, sillä seitsemän vanhaa kuolemansyntiä ovat itse asiassa aika hyvä kokoelma ihmisluonnon ansioita kenelle hyvänsä herrasmiehelle noudattaa. Ja vaikka asiaa ei sattuisi ajattelemaan näinkään päin, asiassa on toinenkin aspekti.

Katolinen kirkko on organisaationa jokseenkin ainoa, joka on kestänyt liki tuhat vuotta jokseenkin muuttumattomana. Muita ei ole. Tämä nähdäkseni perustuu osittain siihen, ettei se ole hukannut kantavaa ajatustaan ja lähtenyt kaikennäköisen kunkin aikaisen trendihuuhaan vietäväksi. Se on tarjonnut kannattajilleen vakautta ja pysyvyyttä epävarmassa ja muuttuvassa maailmassa, ja vaikka valtaosa ei täysin sen oppien mukaan eläkään ja pitää sitä vanhanaikaisena, juuri tässä vanhanaikaisuudessa ja jonkunnäköisessä myyttisyydessä on katolisen uskon lumo verrattuna hiirenharmaaseen protestanttisuuteen, jossa nykyään trendihaukat haistelevat punavihreän nuorison ajatuksia ja hyökkäävät vastustamaan tai kannattamaan jokseenkin kaikkea samaa.

Uusista synneistä trendinhaistelun piikkiin menevät ympäristön saastuttaminen, huumeiden käyttö, rikkauksien haaliminen ja köyhyyden aiheuttaminen. Näistä asioista osa lienee hyviä vastustettavia kaikin puolin, mutta kolmessa näistä asioista katolinen kirkko ei tee kuten se opettaa. Sen oma varallisuus on suunnaton ja sen oma ehkäisyn ja perhesuunnittelun vastainen politiikka on osaltaan aiheuttanut kolmannen maailman ylikansoitusongelman. Jos Brasiliassa väki ei lisääntyisi älytöntä vauhtia, sademetsiä ei olisi niin kiire raivata pelloiksi kansaa ruokkimaan, ja hieman kohtuullisemman kokoiset yhdyskunnat olisivat ympäristökuormitukseltaankin hieman kohtuullisempia. Muutamaa Euroopan näyteikkunavaltiota lukuunottamatta koko muu katolinen maailma on kovaa vauhtia hukkumassa paskaan, ja lisääntyvä väestö vie ne vähäisetkin toimeentulon lähteet muutenkin köyhältä väeltä.

Sen sijaan katolinen kirkko on ovelasti lisännyt listalleen noiden itseaiheutettujen ongelmien lisäksi geenimanipulaation peräti toiseksi raskaimmaksi synniksi, ja "moraalisesti epäilyttävät tieteelliset kokeet" on myöskin listattu. Nämä kaksi ovat puolestaan puhdasta valtapolitiikkaa. Geenimanipulaation yhteyttä yhtään mihinkään on vaikea kuvitella, mutta "moraalisesti epäilyttävä" tiede voi olla aivan mitä hyvänsä tiedettä ja tulkinta jätetään Vatikaanille. Näin voidaan jatkaa iänikusta kirkko vastaan tiede -sotaa jättämällä kirkolle avoin kortti julistaa synniksi ja näin ollen paholaisen työksi ja harhaopiksi kaikki sellaiset tieteelliset tulokset, jotka eivät kirkonmiehiä miellytä.