Maabrändistä vielä sananen
15/07/09 16:18
Kirjoitin ajat sitten Suomen maabrändistä kun asiaa oli maailmalla mitattu.
Nyt joku Arvovaltainen Työryhmä on lausunut asiassa mullistavia asioita: Kaikkein tärkein tässä Suomen brändikeskustelussa on se, että suomalaiseen sanaan voidaan luottaa. Jos käyttää englantilaista sanontaa, me olemme rehellinen tekijä kansainvälisissä ympyröissä, ja se on minusta Suomen brändin keskeisin selitys, Ahtisaari arvioi.
Niin. Suomen brändi on sellainen, ettei se mahdu maailman kärkikymmenikköön. Minä sanoisin, että ongelma ei ole sisällössä vaan näkyvyydessä. Maailman viimeksi mitatut kymmenen parasta maabrändiä pitivät sisällään mm. USA:n, joka on esillä pääasiassa negatiivisessa sävyssä. Tässäkin asiassa tilanne lienee se, ettei ole olemassa väärää julkisuutta, ainoastaan julkisuutta, ja tätä julkisuutta Suomi ei nyt missään saa.
Viime tutkimuksena kymmenenneksi ponnisti Ruotsi. Olettaisin, että siellä maabrändin eteen on tehty työtä, jossa ei niinkään mietitä sitä, miten Ruotsi näkyy vaan se, että se ylipäätään näkyy. En minä keksi mitään suoraa syytä sille, että esimerkiksi Englannissa jokaisen Ikean lipputangossa on valtava Ruotsin lippu, kuten myös jokaisella ruotsalaisen rakennusfirman työmaalla. Liput ovat jopa kansainvälisiä hyviä tapoja vastaan, sillä esimerkiksi Skanskan työmaalla on korkeassa lipputangossa Ruotsin lippu ja vieressä pienemmässä Union Jack, jos sitä nyt edes ylipäätään on.
Arvaan, että ruotsalaisfirmat eivät ole keksineet tätä käytäntöä itse, vaan se on nimenomaan jonkun maabrändityöryhmän aikaansaannos. Aina kun tehdään jotain ulkomailla, värjätään kaikki sinikeltaiseksi ja pistetään sinne Ruotsin lippu. Näin maa pysyy esillä ja katukuvassa. Se, pitääkö Ikeaa erityisen laadukkaana ostospaikkana, ei selvästikään vaikuta mitään, koska valtaosa pitänee sitä halpahallina. Tämä ei varmastikaan ole ainoa ilmentymä, mutta kuvastaa sitä mitä tehdään. Näkyvyys ja vain näkyvyys vaikuttaa.
Suomen maabrändityöryhmä näyttää nyt nysväävän sisältöä eikä vain keskity yleiseen näkyvyyteen, joka nähdäkseni pitäisi ratkaista ensin. Vaikka sisältö olisi mikä, se ei kiinnosta ketään jos se ei päädy kenenkään näkyville.
Tietysti voidaan kysyä, mitä väliä koko maabrändillä on, mutta sen jätän muiden pohdittavaksi.
Nyt joku Arvovaltainen Työryhmä on lausunut asiassa mullistavia asioita: Kaikkein tärkein tässä Suomen brändikeskustelussa on se, että suomalaiseen sanaan voidaan luottaa. Jos käyttää englantilaista sanontaa, me olemme rehellinen tekijä kansainvälisissä ympyröissä, ja se on minusta Suomen brändin keskeisin selitys, Ahtisaari arvioi.
Niin. Suomen brändi on sellainen, ettei se mahdu maailman kärkikymmenikköön. Minä sanoisin, että ongelma ei ole sisällössä vaan näkyvyydessä. Maailman viimeksi mitatut kymmenen parasta maabrändiä pitivät sisällään mm. USA:n, joka on esillä pääasiassa negatiivisessa sävyssä. Tässäkin asiassa tilanne lienee se, ettei ole olemassa väärää julkisuutta, ainoastaan julkisuutta, ja tätä julkisuutta Suomi ei nyt missään saa.
Viime tutkimuksena kymmenenneksi ponnisti Ruotsi. Olettaisin, että siellä maabrändin eteen on tehty työtä, jossa ei niinkään mietitä sitä, miten Ruotsi näkyy vaan se, että se ylipäätään näkyy. En minä keksi mitään suoraa syytä sille, että esimerkiksi Englannissa jokaisen Ikean lipputangossa on valtava Ruotsin lippu, kuten myös jokaisella ruotsalaisen rakennusfirman työmaalla. Liput ovat jopa kansainvälisiä hyviä tapoja vastaan, sillä esimerkiksi Skanskan työmaalla on korkeassa lipputangossa Ruotsin lippu ja vieressä pienemmässä Union Jack, jos sitä nyt edes ylipäätään on.
Arvaan, että ruotsalaisfirmat eivät ole keksineet tätä käytäntöä itse, vaan se on nimenomaan jonkun maabrändityöryhmän aikaansaannos. Aina kun tehdään jotain ulkomailla, värjätään kaikki sinikeltaiseksi ja pistetään sinne Ruotsin lippu. Näin maa pysyy esillä ja katukuvassa. Se, pitääkö Ikeaa erityisen laadukkaana ostospaikkana, ei selvästikään vaikuta mitään, koska valtaosa pitänee sitä halpahallina. Tämä ei varmastikaan ole ainoa ilmentymä, mutta kuvastaa sitä mitä tehdään. Näkyvyys ja vain näkyvyys vaikuttaa.
Suomen maabrändityöryhmä näyttää nyt nysväävän sisältöä eikä vain keskity yleiseen näkyvyyteen, joka nähdäkseni pitäisi ratkaista ensin. Vaikka sisältö olisi mikä, se ei kiinnosta ketään jos se ei päädy kenenkään näkyville.
Tietysti voidaan kysyä, mitä väliä koko maabrändillä on, mutta sen jätän muiden pohdittavaksi.
blog comments powered by Disqus