Kymmenen kysymystä maahanmuutosta
25/03/11 17:13
Jostain hieman pimentoon jääneestä syystä päätin pullistaa otsasuontani lukemalla Ana Maria Gutiérrez Soraisen näkemyksiä. AMGS edustaa Vihreissä vankkumatonta pellefanttisarjaa ja sieltä, mistä minä maailmaa katson, on puolueelle enemmänkin rasite kuin voimavara, mutta eipä ole minun puolueeni.
Joku hommafoorumin gallup-kysely on kysellyt eduskuntavaaliehdokkaiden
näkemyksiä asioihin, myös maahanmuuttoon, ja kirjoittaja ruotii omia vastauksiaan näihin kysymyksiin. Katsotaanpa, mitä mieltä minä näistä kysymyksistä olen. Lihavoituna kysymys, kursivoituna AMGS:n vastaus ja loppu omaa lätinääni.
1.Suomeen saapuville turvapaikanhakijoille myönnettyjen tukien määrä on liian korkea
Ei pidä paikkaansa. Tukien määrä vastaa yleistä minimitoimeentulotuen tasoa. Suomen elinkustannuksiin nähden tuen määrä on juuri ja juuri riittävä. Turvapaikanhakijalle osa toimeentulotuesta voidaan lisäksi maksaa muuna kuin rahana.
Joo ja ei.
Jos tuosta tukiaisesta pitäisi maksaa asuminen ja eläminen, silloin tukien määrä olisi varmaankin melko lailla kohdallaan ja muistaakseni joku allekirjoittamamme sopimus edellyttää, että tuontieläteille maksetaan yhtä paljon kuin syntyperäisille eläteille.
Nyt kuitenkin vastaanottokeskuksissa asuva jengi kykenee lähettämään rahaa lähtömaahansa, mikä kielii siitä, että tosiasiassa rahaa ei kulu mihinkään. Tämähän on yksi turvapaikkajärjestelmän väärinkäytön muoto, eli ei edes kuvitella, että turvapaikka lopulta heltiäisi, mutta vetkuttamalla kaikin keinoin asian tutkintaa, saadaan nostettua mahdollisimman pitkään rahallisia tukiaisia ja lähetettyä niitä eteenpäin. Jos tuossa kohtaa rahana ei maksettaisi mitään vaan tarjolla olisi vain ylläpito jossakin vastaanottokeskuksessa, motiivi tähän väärinkäytön muotoon vähenisi. Tällaista on toisinaan ehdotettukin eikä ainoastaan natsikerhojen suunnasta. Myös Vihreiden riveistä on kuulunut tämän suuntaisia ajatuksia.
2. Turvapaikanhakijoita pitäisi voida palauttaa nykyistä helpommin lähtömaan oloista riippumatta
Kaikki turvapaikkahakemukset tulee tutkia ja selvittää, onko henkilöllä turvapaikan tarve vai ei. EU-maista tulevien hakemukset käsitellään nopeutetussa menettelyssä. Lainvoimaisesti kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen henkilö poistetaan maasta, ellei ole perustetta myöntää hänelle oleskelulupaa jollain perusteella.
Tässä AMGS ei oikeastaan vastaa esitettyyn kysymykseen
vaan kertoo, että nykytila on nykytilan kaltainen, joten siitä ei sen enempää.
Kysymys on kuitenkin itse ongelman keskiössä. Suomessa varsin harva suhtautuu ynseästi siihen pieneen joukkoon turvapaikanhakijoita, joille turvapaikka lopulta myönnetään. Näiden ihmisten määrä vuodessa on kymmeniä tai joitain satoja, ensimmäinen numero ei ole kovin suuri. Ongelmana pidetty asia keskittyy siihen, että jos lähtömaa sattuu olemaan tarpeeksi sössitty, sinne ei palauteta ketään, vaikka mikään sopimus ei velvoittaisi meitä päästämään näitä ihmisiä maahan. Sota, sisällissota ja köyhyys eivät erityisesti ole turvapaikkaperusteita, mutta olemme päättäneet myöntää oleskelulupia Somaliasta, Afganistanista ja Irakista tulijoille vain siksi, ettei noissa maissa ole kivaa. Ei varmasti olekaan, mutta näiden oleskelulupien myöntäminen on puhtaasti Suomen sisäpoliittinen kysymys, joten poliitikkojen kuuluisi asiaan vastata hieman huolellisemmin.
Minun mielestäni ei ole mitään syytä myöntää näitä oleskelulupia muuten kuin erityisen poikkeuksellisissa tapauksissa. Nyt näyttää käytäntö muodostuneen sellaiseksi, että kun Dublin-tapaukset on näiden muutaman maan kohdalla poistettu, tarvitaan erityisen poikkeuksellisia olosuhteita, että oleskelulupaa ei myönnetä.
3.Humanitaaristen maahanmuuttajien oikeutta perheenyhdistämiseen tulee rajoittaa
Ei pidä. Oikeus perheeseen on kansainvälinen ihmisoikeus. Perheen tuki myös auttaa henkilöitä kotoutumaan Suomeen ja siten nopeuttaa työmarkkinoille pääsyä.
Oikeus perheen perustamiseen muistaakseni mainitaan ihmisoikeuksien julistuksessa, mutta mainitaanko siellä myös se, että perheellä on oikeus muuttaa maahan sisään livahtaneen perässä? Muistelen, ettei mainita, sillä ihmisoikeussopimus ei ylipäätään tunnista ihmisoikeudeksi asettua asumaan mihin hyvänsä maailman maahan. Ihmisoikeudeksi katsotaan ainoastaan oikeus lähteä nykyisestä asuinmaasta, ottamatta kantaa siihen, onko missään paikkaa, johon päästetään.
Kirjoittaja heittää varsin köykäisesti, että kunhan suku tuodaan perässä, sen jälkeen yksi henkilö pääsee rivakammin työmarkkinoille. Tämä kaipaisi hieman tutkimustietoa taakseen ennen kuin sen uskon. Taloudellisessa mielessä voi hyvin olla, että vaikka väite pitäisi paikkansa, tulisi silti halvemmaksi elättää yksi työtön kuin ottaa yksi työläinen ja hänen perässään vetämä suku työttömiä.
Oma näkemykseni on se, että perheenyhdistämisen automaattisuus pitäisi liittyä kykyyn elättää itsensä ja perheensä. Jos tähän kykenee, mitään sen suurempaa tarveharkintaa ei kuuluisi olla. Jos ei kykene, voitaisiin jättää joku poikkeuksen mahdollistava elementti, mutta yleissääntönä pitää sitä, että perheen yhdistäminen ei onnistu.
4. Maahanmuuttajat tulisi pisteyttää sen mukaan kuinka paljon heistä on oletettavasti hyötyä Suomen taloudelle, ja annettuja pisteitä tulisi käyttää oleskeluluvan myöntämisperusteena
Ei pidä. Menettely olisi käytännössä mahdotonta toteuttaa ja lisäksi henkilöiden kohtelun määräytyminen henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella olisi Suomen perustuslain kieltämää syrjintää.
Sitten mennäänkin jo sille alueelle, joka sai otsasuonen pullistumaan.
Tietenkin menettely on täysin mahdollista toteuttaa, sillä sitähän käytetään jo monessa paikassa, kuten vaikkapa Britanniassa ja Kanadassa. Minulla on myös hieman hämärän peitossa, millä tavoin Suomen perustuslaki suojelee jotain rajojen ulkopuolella olevia ventovieraita, jotka eivät ole Suomen tuomiovallan piirissä ensinkään. Enkä itse asiassa edes näe asiaa minään syrjintäkysymyksenä, vaikka tällainen tuomiovalta olisikin olemassa.
Kyseessä saattaisi olla moraalisesti arveluttava asia, jos pisteytysperusteet olisivat erityisesti kiellettyjä ja syrjiviä. Mikään tuntemani pistesysteemi sen sijaan ei pisteytä ihonvärin, uskonnon, poliittisen toiminnan, sukupuolen tai sensellaisten asioiden mukaan. Koulutus sen sijaan vaikuttaa kuten vaikkapa kielitaito.
Jos tämä Ajatuksien Mätäoja olisi oikeassa, pitäisi ensimmäisenä
lähteä siitä, että yliopistojen pääsykoepisteytys on syrjintää. Siinähän on kyse oleellisesti samanlaisesta asiasta.
Suomessa pistesysteemiä ei kuitenkaan nähdäkseni tällä hetkellä tarvita. Sellainen pitää olla valmis ottamaan käyttöön jos joskus tarvitaan, mutta Suomeen suuntautuvan työperäisen siirtolaisuuden volyymi on niin naurettavan pieni, ettei se vaadi mitään massojen käsittelyyn tarvittavaa pistesysteemiä vaan nuo harvat hakemukset voidaan käsitellä tapauskohtaisesti. Ongelmahan ei ole se, että Suomeen suhtautuisi liikaa työperäistä maahanmuuttoa vaan enemmänkin ongelmana on sen vähäisyys ja se, että maahanmuutosta liian suuri osa on humanitaarista maahanmuuttoa, jota pidän Suomen kannalta täysin hyödyttömänä ja vahingollisena.
Pistesysteemin käyttöönotto simputtaisi niitä, joita ei haluta simputtaa ensinkään. Humanitaarisessa maahanmuutossa vähemmän on parempi, mutta sitä ei pistesysteemi edistäisi.
5. Suomen tulisi pienentää pakolaiskiintiötään
Ei pidä. Suomen pakolaiskiintiö on kansainvälisesti verrattuna pieni – tosin monellakaan muulla maalla ei ole kiintiösysteemiä, vaan muunlaisia pakolaisten vastaanottomenettelyjä. Pakolaiskiintiö on hyvä tapa toteuttaa hallittua ja kustannustehokasta pakolaispolitiikkaa.
Tästä olen samaa mieltä.
Jos turvapaikkaprosessia nuivistamalla saadaan turvapaikkaa rajoilta hakevat pääsääntöisesti katoamaan ja menemään jonkun muun maan riesaksi, voitaisiin kiintiöpakolaisjärjestelmää kasvattaa nykyisestä. Koeluontoisesti ehkä jopa merkittävästikin. Nykyinen kiintiö taisi olla 750 jos en väärin muista, mutta ajatuksellisesti viiden tuhannen kiintiö ei töki ensinkään.
Kiintiösysteemissä voidaan korjata monia humanitaarisen maahanmuuton ongelmia siten, että kenellekään ei pitäisi tulla suurta natsismin fiilistä. Ensimmäinen on puhtaasti numeromaaginen. Jos nyt rajalle jympsähtävä somali tuo tosiasiassa perässään kuusi muuta somalia ja muutaman ottopojan, joiden suku herää henkiin heti kun nämä ottopojat saavat yhdistää omat perheensä Suomeen, yksi tällä tavoin tuleva tosiasiassa merkkaa paljon useampaa ihmistä kuin yhden. Jos kiintiöpakolaisjärjestelmässä valitaan jo valmiiksi perheitä, ei ole mitään syytä yhdistää perheitä myöhemmin, joten otettujen ihmisten määrä pysyy omassa kontrollissamme ja voi seurata sopeutumistahtia paremmin kuin lähes-subjektiivinen oikeus perheenyhdistämiseen.
Toinen etu perustuu diversiteettiin. Humanitaarinen maahanmuutto näyttää aiheuttavan ongelmia siinä kohtaa, kun sopeutumattomat samaa kansallisuutta edustavat alkavat kadota omiin ghettoihinsa, minkä jälkeen edes Suomessa syntyneet lapset eivät välttämättä pääse murtautumaan ulos takapajuisista ja ahdasmielisistä kulttuureistaan osaksi valtaväestöä eikä heistä tule suomalaisia vaan he pysyvät agaaneina. Jos otamme väkeä sieltä täältä pakolaisleireiltä, voidaan huolehtia siitä, että Suomeen tulee eri kansallisuuksien edustajia niin, ettei mikään sakki pääse suuremmin ghettoutumaan.
Kolmas etu on se, että voimme valita nämä kiintiöissä otettavat.
Nykysysteemi tuntuu tuottavan runsaasti nuoria miehiä, jotka harvoin ovat missään päin heikoimmassa asemassa. Valikoimalla hieman tarkemmin voisimme ainakin osin ottaa sellaisia, joiden katsomme tarvitsevan apua eniten. Tietysti tähän voisi yhdistää porkkanoitakin vaikkapa kielen opettelussa etukäteen, mutta tästä puolesta en tiedä.
6. Suomen tulisi pienentää antamaansa kehitysapua
Ei pidä. Suomen kehitysyhteistyömäärärahat ovat kansainvälisessä mittakaavassa pienet. Kehitysyhteistyö on hyvä tapa osallistua kansainväliseen vastuunkantoon ja lievittää maailmantalouden kielteisiä vaiktuksia kehitysmaissa. Kehitysyhteistyömäärärahojen kustannustahokkuutta tulee kehittää edelleen.
Kehitysapu on tällä hetkellä kansainvälisesti poskelleen parametroitu ja pitäisi vaikuttaa ennen kaikkea tähän. On täysin järjetöntä asettaa rahallisia tai prosentillisia tavoitteita, sillä tavoitteiden pitäisi olla enemmänkin tulossidonnaisia. Kyllähän rahaa voi kaataa aivan mihin hyvänsä kohteeseen, esimerkiksi ammentamalla sen minulle, mutta ei se suuremmin hyvinvointia tuota eikä varsinkaan kestävää kehitystä.
Törsääminen on siis helppoa, mutta rahan käyttäminen viisaasti ei ole. Hyviä tuloksia on saavutettu esimerkiksi mikrolainoissa sekä hankkeissa, joiden päämäärä on luoda avun saajalle elinkeino. Infrastruktuurihankkeet voivat olla hyviä jos infrasta pidetään huolta, mutta jos ei pidetä, se on veden kantamista kaivoon.
Ensimmäisenä pitää siis miettiä uudelleen, millaista kehitysapua oikein haluamme antaa. Vasta tämän jälkeen mietitään, paljonko se maksaa. Nykyinen summa on todennäköisesti aivan hyvä kunhan se vain saataisiin tuottamaan ihmisiä, jotka eivät enää ensi vuonna tarvitse mitään apua.
7. Valtion tulisi maksaa maahanmuuttajien asiointitulkkauksen kulut vain rajallisen ajan, jonka jälkeen maahanmuuttajan on vastattava tulkkauksen kustannuksista itse
Se, että ihminen tulee ymmärretyksi, on perusoikeus- ja hallinnon toiminnan oikeellisuuskysymys.
Asioimistulkkaukseen käytetyt määrärahat ovat valtion budjetissa marginaalisia.
Tästä olen pääosin samaa mieltä. Summa on pähkinöitä, mutta tietysti periaatteellisesti hieman ärsyttää, että viimeisetkin motiivit opetella kieltä tosiasiallisesti poistetaan tarjoamalla palvelut herra ties millä kielillä.
Tämä on kuitenkin vähäpätöinen asia eikä siitä pidä liikkeelle lähteä. Tätä asiaa voidaan miettiä joskus kun ollaan ensin mietitty, miten maahanmuutto saadaan laadullisesti paremmaksi. Voi olla, että asia tällöin ratkaisee itsensä tai marginalisoituu, eikä kysymykseen tarvitse palata ensinkään.
8. Kasvot peittävään burkhaan pukeutuminen julkisella paikalla tulee kieltää
Suomessa ei ole yleistä naamioitumiskieltoa, eikä sitä tule kohdistaa mihinkään yksittäiseen ryhmäänkään. Toinen asia on se, että asiointitilanteessa kasvot on voitava näyttää henkilöllisyyden varmistamiseksi.
Näin on näreet. Jos joku haluaa pukeutua pussilakanaan, mikäpä siinä. Jos joku pakotetaan pukeutumaan pussilakanaan, tapahtuu rötös jo nykyisenkin lainsäädännön vallitessa.
Toisaalta ei pidä myöskään alistua mihinkään vaatimuksiin siitä, että Säkkivälineen kävelevillä mainoksilla olisi täsmälleen samat oikeudet ja mahdollisuudet kuin muulla tavalla pukeutuvilla. Henkilöllisyyden varmistaminen tulikin käsiteltyä jo ja Suomessa pitää lähteä siitä, että henkilöllisyyttä tarkistava viranomainen tai vaikkpa pankkitoimihenkilö voi olla myös mies. Samaten hyväksymme sen, että joissain tehtävissä, jos tehtävän hoito sitä edellyttää, pitää joko käyttää virkapukua tai muuten vain pitää kasvot näkyvillä. Jos näin ei ole valmis tekemään, emme halua kuulla yhtäkään rasismisyytöstä siksi, ettei tällaisia henkilöitä valita näihin tehtäviin.
9. Kerjääminen tulisi kieltää
Ei tulisi. Kerjääminen on tietenkin ikävä ja vastenmielinen
ilmiö, mutta rajan vetäminen muuhun rahankeräämiseen ja ftf-markkinointiin lienee mahdotonta. Suomessa on kerjätty kautta historian. Se, että Suomessa kerjäävät nyt myös ulkomaalaiset, ei tee toiminnasta yhtään tuomittavampaa. Romanien ongelmiin tulee puuttua muulla tavalla kuin kieltämällä kerjääminen.
Kerjäämistä ei tietenkään tule kieltää, sillä se on aivan kunniallinen ammatti. Sen sijaan voisimme edellyttää, että kerjäämistä saa harjoittaa vain perse maassa ja selkä seinää vasten, jotta hihasta nykivät “feissarit” saataisiin pois ohikulkijoita hätyyttelemästä. En tiedä mikä näiden kanssa on tilanne nykyään, mutta viimeisenä vuotenani Suomessa Aleksin jokainen kadunkulma oli miehitetty ammattikerjäläisillä joka päivä vuoden jokaisena päivänä paitsi aivan surkeimpien säiden aikaan. Jos touhuun on tullut tolkkua ja kiusanhenkiä ei ole enää päivittäin kaikissa kulmissa, ei tarvitse tehdä tätäkään vähää.
10. Kansalaisuuden saamisen yhtenä kriteerinä tulisi olla se, että hakija on pystynyt elättämään itsensä tietyn ajan ilman yhteiskunnan tukia.
Miksi? Eiväthän suomalaisetkaan menetä kansalaisuuttaan, vaikka nostaisivat vuosikausia työttömyysetuuksia, toimeentulotukea ja muita tukia.
Sitten taas otsasuonisektoria.
Juuri siksi, että kansalaisuutta ei voi menettää, emme tietenkään halua myöntää kansalaisuuksia muille kuin sellaisille, jotka ovat sopeutuneet elämään Suomessa. Tähän kuuluu muunmuassa itsensä elättäminen ja eläminen sortumatta vakavampiin rötöksiin. Tässäkään ei tarvitse olla ehdoton, eli ymmärrämme tietysti sen, että vaikkapa vammainen tai eläkeläisenä maahan tullut on todennäköisesti jonkunlaisten yhteiskunnallisten tukien piirissä.
Minä taidan kuitenkin edustaa näissä asioissa Greenwichin Führerinä jonkunnäköistä oppositiota. Tämän kirjoittajan muutama älynväläys kuitenkin kuvaavat sitä ongelmaa, miksi Vihreät tuntuu minusta puolueena niin kovin vieraalta.
Joku hommafoorumin gallup-kysely on kysellyt eduskuntavaaliehdokkaiden
1.Suomeen saapuville turvapaikanhakijoille myönnettyjen tukien määrä on liian korkea
Ei pidä paikkaansa. Tukien määrä vastaa yleistä minimitoimeentulotuen tasoa. Suomen elinkustannuksiin nähden tuen määrä on juuri ja juuri riittävä. Turvapaikanhakijalle osa toimeentulotuesta voidaan lisäksi maksaa muuna kuin rahana.
Joo ja ei.
Jos tuosta tukiaisesta pitäisi maksaa asuminen ja eläminen, silloin tukien määrä olisi varmaankin melko lailla kohdallaan ja muistaakseni joku allekirjoittamamme sopimus edellyttää, että tuontieläteille maksetaan yhtä paljon kuin syntyperäisille eläteille.
Nyt kuitenkin vastaanottokeskuksissa asuva jengi kykenee lähettämään rahaa lähtömaahansa, mikä kielii siitä, että tosiasiassa rahaa ei kulu mihinkään. Tämähän on yksi turvapaikkajärjestelmän väärinkäytön muoto, eli ei edes kuvitella, että turvapaikka lopulta heltiäisi, mutta vetkuttamalla kaikin keinoin asian tutkintaa, saadaan nostettua mahdollisimman pitkään rahallisia tukiaisia ja lähetettyä niitä eteenpäin. Jos tuossa kohtaa rahana ei maksettaisi mitään vaan tarjolla olisi vain ylläpito jossakin vastaanottokeskuksessa, motiivi tähän väärinkäytön muotoon vähenisi. Tällaista on toisinaan ehdotettukin eikä ainoastaan natsikerhojen suunnasta. Myös Vihreiden riveistä on kuulunut tämän suuntaisia ajatuksia.
2. Turvapaikanhakijoita pitäisi voida palauttaa nykyistä helpommin lähtömaan oloista riippumatta
Kaikki turvapaikkahakemukset tulee tutkia ja selvittää, onko henkilöllä turvapaikan tarve vai ei. EU-maista tulevien hakemukset käsitellään nopeutetussa menettelyssä. Lainvoimaisesti kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen henkilö poistetaan maasta, ellei ole perustetta myöntää hänelle oleskelulupaa jollain perusteella.
Tässä AMGS ei oikeastaan vastaa esitettyyn kysymykseen
Kysymys on kuitenkin itse ongelman keskiössä. Suomessa varsin harva suhtautuu ynseästi siihen pieneen joukkoon turvapaikanhakijoita, joille turvapaikka lopulta myönnetään. Näiden ihmisten määrä vuodessa on kymmeniä tai joitain satoja, ensimmäinen numero ei ole kovin suuri. Ongelmana pidetty asia keskittyy siihen, että jos lähtömaa sattuu olemaan tarpeeksi sössitty, sinne ei palauteta ketään, vaikka mikään sopimus ei velvoittaisi meitä päästämään näitä ihmisiä maahan. Sota, sisällissota ja köyhyys eivät erityisesti ole turvapaikkaperusteita, mutta olemme päättäneet myöntää oleskelulupia Somaliasta, Afganistanista ja Irakista tulijoille vain siksi, ettei noissa maissa ole kivaa. Ei varmasti olekaan, mutta näiden oleskelulupien myöntäminen on puhtaasti Suomen sisäpoliittinen kysymys, joten poliitikkojen kuuluisi asiaan vastata hieman huolellisemmin.
Minun mielestäni ei ole mitään syytä myöntää näitä oleskelulupia muuten kuin erityisen poikkeuksellisissa tapauksissa. Nyt näyttää käytäntö muodostuneen sellaiseksi, että kun Dublin-tapaukset on näiden muutaman maan kohdalla poistettu, tarvitaan erityisen poikkeuksellisia olosuhteita, että oleskelulupaa ei myönnetä.
3.Humanitaaristen maahanmuuttajien oikeutta perheenyhdistämiseen tulee rajoittaa
Ei pidä. Oikeus perheeseen on kansainvälinen ihmisoikeus. Perheen tuki myös auttaa henkilöitä kotoutumaan Suomeen ja siten nopeuttaa työmarkkinoille pääsyä.
Oikeus perheen perustamiseen muistaakseni mainitaan ihmisoikeuksien julistuksessa, mutta mainitaanko siellä myös se, että perheellä on oikeus muuttaa maahan sisään livahtaneen perässä? Muistelen, ettei mainita, sillä ihmisoikeussopimus ei ylipäätään tunnista ihmisoikeudeksi asettua asumaan mihin hyvänsä maailman maahan. Ihmisoikeudeksi katsotaan ainoastaan oikeus lähteä nykyisestä asuinmaasta, ottamatta kantaa siihen, onko missään paikkaa, johon päästetään.
Kirjoittaja heittää varsin köykäisesti, että kunhan suku tuodaan perässä, sen jälkeen yksi henkilö pääsee rivakammin työmarkkinoille. Tämä kaipaisi hieman tutkimustietoa taakseen ennen kuin sen uskon. Taloudellisessa mielessä voi hyvin olla, että vaikka väite pitäisi paikkansa, tulisi silti halvemmaksi elättää yksi työtön kuin ottaa yksi työläinen ja hänen perässään vetämä suku työttömiä.
Oma näkemykseni on se, että perheenyhdistämisen automaattisuus pitäisi liittyä kykyyn elättää itsensä ja perheensä. Jos tähän kykenee, mitään sen suurempaa tarveharkintaa ei kuuluisi olla. Jos ei kykene, voitaisiin jättää joku poikkeuksen mahdollistava elementti, mutta yleissääntönä pitää sitä, että perheen yhdistäminen ei onnistu.
4. Maahanmuuttajat tulisi pisteyttää sen mukaan kuinka paljon heistä on oletettavasti hyötyä Suomen taloudelle, ja annettuja pisteitä tulisi käyttää oleskeluluvan myöntämisperusteena
Ei pidä. Menettely olisi käytännössä mahdotonta toteuttaa ja lisäksi henkilöiden kohtelun määräytyminen henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella olisi Suomen perustuslain kieltämää syrjintää.
Sitten mennäänkin jo sille alueelle, joka sai otsasuonen pullistumaan.
Tietenkin menettely on täysin mahdollista toteuttaa, sillä sitähän käytetään jo monessa paikassa, kuten vaikkapa Britanniassa ja Kanadassa. Minulla on myös hieman hämärän peitossa, millä tavoin Suomen perustuslaki suojelee jotain rajojen ulkopuolella olevia ventovieraita, jotka eivät ole Suomen tuomiovallan piirissä ensinkään. Enkä itse asiassa edes näe asiaa minään syrjintäkysymyksenä, vaikka tällainen tuomiovalta olisikin olemassa.
Kyseessä saattaisi olla moraalisesti arveluttava asia, jos pisteytysperusteet olisivat erityisesti kiellettyjä ja syrjiviä. Mikään tuntemani pistesysteemi sen sijaan ei pisteytä ihonvärin, uskonnon, poliittisen toiminnan, sukupuolen tai sensellaisten asioiden mukaan. Koulutus sen sijaan vaikuttaa kuten vaikkapa kielitaito.
Jos tämä Ajatuksien Mätäoja olisi oikeassa, pitäisi ensimmäisenä
Suomessa pistesysteemiä ei kuitenkaan nähdäkseni tällä hetkellä tarvita. Sellainen pitää olla valmis ottamaan käyttöön jos joskus tarvitaan, mutta Suomeen suuntautuvan työperäisen siirtolaisuuden volyymi on niin naurettavan pieni, ettei se vaadi mitään massojen käsittelyyn tarvittavaa pistesysteemiä vaan nuo harvat hakemukset voidaan käsitellä tapauskohtaisesti. Ongelmahan ei ole se, että Suomeen suhtautuisi liikaa työperäistä maahanmuuttoa vaan enemmänkin ongelmana on sen vähäisyys ja se, että maahanmuutosta liian suuri osa on humanitaarista maahanmuuttoa, jota pidän Suomen kannalta täysin hyödyttömänä ja vahingollisena.
Pistesysteemin käyttöönotto simputtaisi niitä, joita ei haluta simputtaa ensinkään. Humanitaarisessa maahanmuutossa vähemmän on parempi, mutta sitä ei pistesysteemi edistäisi.
5. Suomen tulisi pienentää pakolaiskiintiötään
Ei pidä. Suomen pakolaiskiintiö on kansainvälisesti verrattuna pieni – tosin monellakaan muulla maalla ei ole kiintiösysteemiä, vaan muunlaisia pakolaisten vastaanottomenettelyjä. Pakolaiskiintiö on hyvä tapa toteuttaa hallittua ja kustannustehokasta pakolaispolitiikkaa.
Tästä olen samaa mieltä.
Jos turvapaikkaprosessia nuivistamalla saadaan turvapaikkaa rajoilta hakevat pääsääntöisesti katoamaan ja menemään jonkun muun maan riesaksi, voitaisiin kiintiöpakolaisjärjestelmää kasvattaa nykyisestä. Koeluontoisesti ehkä jopa merkittävästikin. Nykyinen kiintiö taisi olla 750 jos en väärin muista, mutta ajatuksellisesti viiden tuhannen kiintiö ei töki ensinkään.
Kiintiösysteemissä voidaan korjata monia humanitaarisen maahanmuuton ongelmia siten, että kenellekään ei pitäisi tulla suurta natsismin fiilistä. Ensimmäinen on puhtaasti numeromaaginen. Jos nyt rajalle jympsähtävä somali tuo tosiasiassa perässään kuusi muuta somalia ja muutaman ottopojan, joiden suku herää henkiin heti kun nämä ottopojat saavat yhdistää omat perheensä Suomeen, yksi tällä tavoin tuleva tosiasiassa merkkaa paljon useampaa ihmistä kuin yhden. Jos kiintiöpakolaisjärjestelmässä valitaan jo valmiiksi perheitä, ei ole mitään syytä yhdistää perheitä myöhemmin, joten otettujen ihmisten määrä pysyy omassa kontrollissamme ja voi seurata sopeutumistahtia paremmin kuin lähes-subjektiivinen oikeus perheenyhdistämiseen.
Toinen etu perustuu diversiteettiin. Humanitaarinen maahanmuutto näyttää aiheuttavan ongelmia siinä kohtaa, kun sopeutumattomat samaa kansallisuutta edustavat alkavat kadota omiin ghettoihinsa, minkä jälkeen edes Suomessa syntyneet lapset eivät välttämättä pääse murtautumaan ulos takapajuisista ja ahdasmielisistä kulttuureistaan osaksi valtaväestöä eikä heistä tule suomalaisia vaan he pysyvät agaaneina. Jos otamme väkeä sieltä täältä pakolaisleireiltä, voidaan huolehtia siitä, että Suomeen tulee eri kansallisuuksien edustajia niin, ettei mikään sakki pääse suuremmin ghettoutumaan.
Kolmas etu on se, että voimme valita nämä kiintiöissä otettavat.
6. Suomen tulisi pienentää antamaansa kehitysapua
Ei pidä. Suomen kehitysyhteistyömäärärahat ovat kansainvälisessä mittakaavassa pienet. Kehitysyhteistyö on hyvä tapa osallistua kansainväliseen vastuunkantoon ja lievittää maailmantalouden kielteisiä vaiktuksia kehitysmaissa. Kehitysyhteistyömäärärahojen kustannustahokkuutta tulee kehittää edelleen.
Kehitysapu on tällä hetkellä kansainvälisesti poskelleen parametroitu ja pitäisi vaikuttaa ennen kaikkea tähän. On täysin järjetöntä asettaa rahallisia tai prosentillisia tavoitteita, sillä tavoitteiden pitäisi olla enemmänkin tulossidonnaisia. Kyllähän rahaa voi kaataa aivan mihin hyvänsä kohteeseen, esimerkiksi ammentamalla sen minulle, mutta ei se suuremmin hyvinvointia tuota eikä varsinkaan kestävää kehitystä.
Törsääminen on siis helppoa, mutta rahan käyttäminen viisaasti ei ole. Hyviä tuloksia on saavutettu esimerkiksi mikrolainoissa sekä hankkeissa, joiden päämäärä on luoda avun saajalle elinkeino. Infrastruktuurihankkeet voivat olla hyviä jos infrasta pidetään huolta, mutta jos ei pidetä, se on veden kantamista kaivoon.
Ensimmäisenä pitää siis miettiä uudelleen, millaista kehitysapua oikein haluamme antaa. Vasta tämän jälkeen mietitään, paljonko se maksaa. Nykyinen summa on todennäköisesti aivan hyvä kunhan se vain saataisiin tuottamaan ihmisiä, jotka eivät enää ensi vuonna tarvitse mitään apua.
7. Valtion tulisi maksaa maahanmuuttajien asiointitulkkauksen kulut vain rajallisen ajan, jonka jälkeen maahanmuuttajan on vastattava tulkkauksen kustannuksista itse
Se, että ihminen tulee ymmärretyksi, on perusoikeus- ja hallinnon toiminnan oikeellisuuskysymys.
Tästä olen pääosin samaa mieltä. Summa on pähkinöitä, mutta tietysti periaatteellisesti hieman ärsyttää, että viimeisetkin motiivit opetella kieltä tosiasiallisesti poistetaan tarjoamalla palvelut herra ties millä kielillä.
Tämä on kuitenkin vähäpätöinen asia eikä siitä pidä liikkeelle lähteä. Tätä asiaa voidaan miettiä joskus kun ollaan ensin mietitty, miten maahanmuutto saadaan laadullisesti paremmaksi. Voi olla, että asia tällöin ratkaisee itsensä tai marginalisoituu, eikä kysymykseen tarvitse palata ensinkään.
8. Kasvot peittävään burkhaan pukeutuminen julkisella paikalla tulee kieltää
Suomessa ei ole yleistä naamioitumiskieltoa, eikä sitä tule kohdistaa mihinkään yksittäiseen ryhmäänkään. Toinen asia on se, että asiointitilanteessa kasvot on voitava näyttää henkilöllisyyden varmistamiseksi.
Näin on näreet. Jos joku haluaa pukeutua pussilakanaan, mikäpä siinä. Jos joku pakotetaan pukeutumaan pussilakanaan, tapahtuu rötös jo nykyisenkin lainsäädännön vallitessa.
Toisaalta ei pidä myöskään alistua mihinkään vaatimuksiin siitä, että Säkkivälineen kävelevillä mainoksilla olisi täsmälleen samat oikeudet ja mahdollisuudet kuin muulla tavalla pukeutuvilla. Henkilöllisyyden varmistaminen tulikin käsiteltyä jo ja Suomessa pitää lähteä siitä, että henkilöllisyyttä tarkistava viranomainen tai vaikkpa pankkitoimihenkilö voi olla myös mies. Samaten hyväksymme sen, että joissain tehtävissä, jos tehtävän hoito sitä edellyttää, pitää joko käyttää virkapukua tai muuten vain pitää kasvot näkyvillä. Jos näin ei ole valmis tekemään, emme halua kuulla yhtäkään rasismisyytöstä siksi, ettei tällaisia henkilöitä valita näihin tehtäviin.
9. Kerjääminen tulisi kieltää
Ei tulisi. Kerjääminen on tietenkin ikävä ja vastenmielinen
Kerjäämistä ei tietenkään tule kieltää, sillä se on aivan kunniallinen ammatti. Sen sijaan voisimme edellyttää, että kerjäämistä saa harjoittaa vain perse maassa ja selkä seinää vasten, jotta hihasta nykivät “feissarit” saataisiin pois ohikulkijoita hätyyttelemästä. En tiedä mikä näiden kanssa on tilanne nykyään, mutta viimeisenä vuotenani Suomessa Aleksin jokainen kadunkulma oli miehitetty ammattikerjäläisillä joka päivä vuoden jokaisena päivänä paitsi aivan surkeimpien säiden aikaan. Jos touhuun on tullut tolkkua ja kiusanhenkiä ei ole enää päivittäin kaikissa kulmissa, ei tarvitse tehdä tätäkään vähää.
10. Kansalaisuuden saamisen yhtenä kriteerinä tulisi olla se, että hakija on pystynyt elättämään itsensä tietyn ajan ilman yhteiskunnan tukia.
Miksi? Eiväthän suomalaisetkaan menetä kansalaisuuttaan, vaikka nostaisivat vuosikausia työttömyysetuuksia, toimeentulotukea ja muita tukia.
Sitten taas otsasuonisektoria.
Juuri siksi, että kansalaisuutta ei voi menettää, emme tietenkään halua myöntää kansalaisuuksia muille kuin sellaisille, jotka ovat sopeutuneet elämään Suomessa. Tähän kuuluu muunmuassa itsensä elättäminen ja eläminen sortumatta vakavampiin rötöksiin. Tässäkään ei tarvitse olla ehdoton, eli ymmärrämme tietysti sen, että vaikkapa vammainen tai eläkeläisenä maahan tullut on todennäköisesti jonkunlaisten yhteiskunnallisten tukien piirissä.
Minä taidan kuitenkin edustaa näissä asioissa Greenwichin Führerinä jonkunnäköistä oppositiota. Tämän kirjoittajan muutama älynväläys kuitenkin kuvaavat sitä ongelmaa, miksi Vihreät tuntuu minusta puolueena niin kovin vieraalta.
blog comments powered by Disqus