Tämän olemme tietysti tienneet ennenkin, mutta nyt sen sanoo joku muukin ääneen.

Jäin vain miettimään, kenen pitäisi tehdä ja mitä. En tiedä, kuinka paljon kyse on lopulta yhteiskunnan asiasta ja kuinka paljon ulkomaalaisia tarvitsevien yritysten.

Yhteiskunnan panos liittyy mielestäni ennen kaikkea lupakäytäntöön. Nythän asiassa suoritetaan jonkunnäköistä tapauskohtaista tarveharkintaa kuten muissakin maissa, mutta kuinka paljon tämä tosiasiallisesti haittaa? Hylätäänkö töihin tulevien hakemuksia runsaasti tai kestääkö prosessi toivottoman kauan? Intuitiolla sanoisin, ettei tämä ole nytkään mikään ongelma. Jos on, asiaa pitää parantaa.

Yksi mielessä käynyt ehdotus on se, että ulkomaalaisia enemmän kuin satunnaisesti palkkaava yritys voisi esimerkiksi kerran vuodessa käydä jonkun viranomaisen kanssa läpi tarpeensa yleisellä tasolla, ja viranomainen voisi myöntää tälle yritykselle halutessaan oikeuden tuoda X ulkomaalaista työntekijää Suomeen ilmoitusasiana. Vuosittaisessa käsittelyssä selvitettäisiin, että firma maksaa ulkomaalaisille samaa palkkaa kuin suomalaisillekin, firman toiminta on laillista ja ymmärrettävää (=firma tekee järkevää ja voitollista bisnestä eikä vain myy oleskelulupia kiintiöstään hyvään hintaan) ja kuvatuissa tehtävissä ei vallitse Suomessa suurtyöttömyys jo valmiiksi. Jos firma tarvitsee kiinaa puhuvia myyntireiskoja enemmänkin, on hölmöä käsitellä joka kuponki erikseen eikä vain sopia, että palkatkaapa parikymmentä ja katsotaan sitten uudelleen.

Tämän enempää en kuitenkaan lähtisi yhteiskunnan tasolla tekemään. Kun työttömyys on kymmenen prosenttia ja selvästi enemmän on pulaa työpaikoista kuin tekijöistä, mitään yleistä suomeenhoukuttelemiskampanjaa ei valtiolta tarvita. Kun työvoimapula on ala- ja tehtäväkohtainen eikä yleinen, tämän asian paras asiantuntemus on yrityksissä itsessään. Ei kukaan muu tiedä niiden puolesta, millaisesta työvoimasta on pula ja mistä sitä parhaiten saataisiin.

Jotenkin Hesarin kirjoituksesta ja sen haastatteluosuudesta välittyy kuva siitä, että yrityselämä odottaisi saavansa tämänkin asian ilmaiseksi, Jonkun Muun tekemänä. Itse ei olla valmiita pistämään tikkua ristiin, ainoastaan ottamaan ulkomaalaisten työntekijöiden tuottama voitto.

Kokonaan toinen asia on sitten Suomen yleinen houkuttelevuus. Huonot palkat ja korkeat hinnat eivät ole mikään voittokortti, mutta tämänkin puolen korjaamisessa iso osa palloa on yrityksillä, jotka päättävät palkkatason ja tuotteiden hinnan. Julkisen vallan rooliksi jää verotus, mutta sille ei tapahdu lähivuosina mitään kovin suotuisaa, sillä valtava budjettivaje pitää paikata jotenkin.