Sotaväestä opintopisteitä?
29/01/10 11:46 Filed in: Mielipiteitä
Tämä ehdotus pullahtelee pinnalle muutaman vuoden välein jossain muodossaan.
Erilaisia variantteja on näkynyt paljon. Armeijan käymisen pitäisi auttaa korkeakoulujen pääsykokeissa. AUK/RUK:n käymisestä pitäisi saada jotain hyvää karmaa opinnoissa tai oppilasvalinnoissa. Nyt ehdotetaan opintopisteiden jakamista näiden tassunantamisopistojen perusteella.
Tavallaan, jotenkin ja etäisesti ymmärrän, että kun valtio pakottaa haaskaamaan kuusi kuukautta tai vuoden jossain pelleilykerhossa, olisi hyvä, että tästä ilkamoinnista olisi myös jotain hyötyä pelleilijöille. Siitä huolimatta tämä ehdotus tökkii joka kerta jotenkin.
Tässä ehdotuksessa ihmetyttää, että bonusta halutaan antaa vain AUK:stä ja RUK:sta. Miksi kuuden kuukauden hukkaaminen
humpuukiin kunniakkaan korpraalin oppiarvolla ei ole minkään arvoista? Tai minkä takia yli vuoden mittaisesta siviilipalveluksesta ei katsota olevan mitään niin opettavaista, että sitä kannattaisi jotenkin huomioida opinnoissa?
Yleisesti näissä ehdotuksissa on jotain tasa-arvohammasta kolottavaa, sillä armeija on pääosin miesten juttu, vaikka naiset saavat sinne nykyään mennä jos eivät parempaa tekemistä elämässään keksi. Jos tämän perusteella laitetaan ihmisiä eriarvoiseen asemaan myöhemmin opinnoissa tai oppilasvalinnoissa, tulos ei miellytä minua ensinkään.
En tiedä mitä nykyiset “opintopisteet” tarkalleen ottaen ovat, enkä haluakaan tietää. Silloin kun dinosaurukset temmelsivät valtoimenaan ja minä opiskelin, puhuttiin opintoviikoista. Ne eivät olleet kuitenkaan mikään kauhalla Urosen padasta ammennettava tasapaksu puuro vaan ne oli yhdistetty tiettyihin opintosuoritteisiin. Kun tutkintoon kuului kuuden opintoviikon Matematiikan peruskurssi A2, sitä ei voinut korvata suorittamalla kuusi opintoviikkoa kiinan kieltä, vaan piti suorittaa juuri tuo kurssi tai joku, jonka katsottiin sitä vastaavan. Oletan, että tämä on käytäntö edelleen, vaikka mittatikku on muuttunut.
Mikä esimerkiksi diplomi-insinöörin, folkloristin, biologin tai unkarin kielen tutkintokokonaisuuksissa on sellaista, jonka katsotaan olevan kuitattavissa kokonaisuudella, jossa koulutuksen sisältö liittyy juoksemiseen, painavien esineiden tarpeettomaan kanniskeluun ja tarpeettomien käskyjen jakamiseen ihmisille, joilla ei ole lupa kyseenalaistaa saamaansa käskyä, olkoon se kuinka älytön tai tarpeettomaksi ymmärretty hyvänsä? Minun opinnoissani ei ollut mitään tällaisia elementtejä, sillä opinnot liittyivät lähinnä matematiikkaan, fysiikkaan ja ammattiaineisiin. Yleisopinnotkin olivat kieliä, ympäristönsuojelua ja vapaavalintainen yhteiskunnallisten opintojen kurssi. Tutkinnoissa ei ole nytkään kummemmin mitään löysää. Mikä olisi se osa, jonka AUK korvaisi? Ei sellaista ole valtaosassa korkeakouluopintoja olemassakaan.
Lähimmäksi AUK:n ja RUK:n käyminen saattaisi mennä puheviestintää. Mesta, jossa opetetaan ihmisiä puhumaan käyttäen pelkkiä konsonantteja sisältäviä lyhenteitä sanoina ja nielemään valtaosa vokaaleista (“rviiin jrsty”, “hrrra ltnnnttti”) voisi olla jonkun säälipisteen arvoinen “älä nyt ainakaan näin tee” -suorituksena.
Erilaisia variantteja on näkynyt paljon. Armeijan käymisen pitäisi auttaa korkeakoulujen pääsykokeissa. AUK/RUK:n käymisestä pitäisi saada jotain hyvää karmaa opinnoissa tai oppilasvalinnoissa. Nyt ehdotetaan opintopisteiden jakamista näiden tassunantamisopistojen perusteella.
Tavallaan, jotenkin ja etäisesti ymmärrän, että kun valtio pakottaa haaskaamaan kuusi kuukautta tai vuoden jossain pelleilykerhossa, olisi hyvä, että tästä ilkamoinnista olisi myös jotain hyötyä pelleilijöille. Siitä huolimatta tämä ehdotus tökkii joka kerta jotenkin.
Tässä ehdotuksessa ihmetyttää, että bonusta halutaan antaa vain AUK:stä ja RUK:sta. Miksi kuuden kuukauden hukkaaminen

Yleisesti näissä ehdotuksissa on jotain tasa-arvohammasta kolottavaa, sillä armeija on pääosin miesten juttu, vaikka naiset saavat sinne nykyään mennä jos eivät parempaa tekemistä elämässään keksi. Jos tämän perusteella laitetaan ihmisiä eriarvoiseen asemaan myöhemmin opinnoissa tai oppilasvalinnoissa, tulos ei miellytä minua ensinkään.
En tiedä mitä nykyiset “opintopisteet” tarkalleen ottaen ovat, enkä haluakaan tietää. Silloin kun dinosaurukset temmelsivät valtoimenaan ja minä opiskelin, puhuttiin opintoviikoista. Ne eivät olleet kuitenkaan mikään kauhalla Urosen padasta ammennettava tasapaksu puuro vaan ne oli yhdistetty tiettyihin opintosuoritteisiin. Kun tutkintoon kuului kuuden opintoviikon Matematiikan peruskurssi A2, sitä ei voinut korvata suorittamalla kuusi opintoviikkoa kiinan kieltä, vaan piti suorittaa juuri tuo kurssi tai joku, jonka katsottiin sitä vastaavan. Oletan, että tämä on käytäntö edelleen, vaikka mittatikku on muuttunut.
Mikä esimerkiksi diplomi-insinöörin, folkloristin, biologin tai unkarin kielen tutkintokokonaisuuksissa on sellaista, jonka katsotaan olevan kuitattavissa kokonaisuudella, jossa koulutuksen sisältö liittyy juoksemiseen, painavien esineiden tarpeettomaan kanniskeluun ja tarpeettomien käskyjen jakamiseen ihmisille, joilla ei ole lupa kyseenalaistaa saamaansa käskyä, olkoon se kuinka älytön tai tarpeettomaksi ymmärretty hyvänsä? Minun opinnoissani ei ollut mitään tällaisia elementtejä, sillä opinnot liittyivät lähinnä matematiikkaan, fysiikkaan ja ammattiaineisiin. Yleisopinnotkin olivat kieliä, ympäristönsuojelua ja vapaavalintainen yhteiskunnallisten opintojen kurssi. Tutkinnoissa ei ole nytkään kummemmin mitään löysää. Mikä olisi se osa, jonka AUK korvaisi? Ei sellaista ole valtaosassa korkeakouluopintoja olemassakaan.
Lähimmäksi AUK:n ja RUK:n käyminen saattaisi mennä puheviestintää. Mesta, jossa opetetaan ihmisiä puhumaan käyttäen pelkkiä konsonantteja sisältäviä lyhenteitä sanoina ja nielemään valtaosa vokaaleista (“rviiin jrsty”, “hrrra ltnnnttti”) voisi olla jonkun säälipisteen arvoinen “älä nyt ainakaan näin tee” -suorituksena.