Kävin Puolassa ja olin positiivisesti yllättynyt.

Edellisestä keikasta olikin viitisentoista vuotta aikaa. Tuohon aikaan verrattuna on tapahtunut paljon huomattavan terveitä asioita. Yleisen apatian on korvannut “no problem” -asenne. Kaikki tuntuu aina järjestyvän. Ei tosin ehkä aivan suunnitellusti, mutta järjestyy kuitenkin, vähän kuten Sisiliassakin. Bisneksessä asenne on kuitenkin arvokas, sillä “ei se toimi kuitenkaan” -asenteella on vaikea luoda mitään uutta.

Varsova on tietysti ruma kuin mikä pientä vanhaa kaupunkia lukuunottamatta, mutta katukuva yleisesti kertoo eräästä toisesta asiasta. Kun katsoo ihmisiä ja menoa Varsovan keskustassa, huomaa, että maassa käytetään huomattavasti vähemmän resursseja mitään tuottamattomaan kerskakulutukseen kuin Baltiassa. Autot ovat tavallisia, ihmisten pukeutuminen selvästi aika arkista jne, ja tämä tarkoittaa talousmielessä kohtuullisen tukevaa kotimarkkinakysyntää kun kaikkea tienattua ja velaksi saatua rahaa ei käytetä Hummerin tai jonkun muun idiotian ostoon.

Kunnon lamaa siellä ei ole ollut aikoihin, eli sellainen tarvitaan ennen kuin nähdään, mitä siitä oikeasti tulee.