Kreikka ja köyhät
11/10/11 14:34
Olen taas netin ääressä ilonanne.
Nyt edessä on raivoisaa kuvien pulauttamista, mutta sananen tähän väliin Kreikasta tämän BBC:n uutisen pohjalta. Kreikkalaiset siis ovat hyvin, hyvin vihaisia, kun “väärät” ihmiset joutuvat maksumiehiksi, eli tavalliset kreikkalaiset.
Ymmärrän tämäntyyppisen kiukun sellaisissa maissa, joissa veronmaksajat joutuvat rahoittamaan Kreikkaan rahansa kipanneita pankkejaan. Esimerkiksi saksalaisella keskiluokalla on aivan perusteltu syy nurista, että heidät pannaan jossain muodossa maksamaan pankkien riskinotosta
johtuneita tappioita. Maksavatko he sen huonompina palveluina, korkeampina veroina vai siirretysti velalla on samantekevää, maksamaan he joutunevat kuitenkin.
Tässä tilanteessa ymmärrämme, miksi saksalaisia kiukuttaa. He rakensivat pankeilleen järjestelmän, jossa voitot pysyvät pankkien omistajilla ja tappiot joudutaan ainakin osin kattamaan verovaroista. Tällainen järjestelmä rakennettiin kaikissa muissakin Euroopan maissa. Vaikka järjestelmää nyt muutettaisiin, ei se auttaisi mitään, sillä vain valtiot voivat kattaa näitä satojen miljardien vajauksia. Vaikka kuinka herravihaisessa hengessä haluttaisiin, että pankkiirit maksavat tavallisten ihmisten sijaan, ei heillä tätä rahaa olisi, ei edes tuhannesosaa siitä.
Kreikassa tilanne on perustavalla tavalla erilainen. Siellä ihmisiltä ei oteta rahaa “jonkun muun” aiheuttamien tappioiden kattamiseen. Siellä ihmisiltä otetaan rahaa, jota heille ei olisi koskaan pitänyt antaakaan. Tai oikeastaan heiltä ei edes oteta paljon mitään, annetaan vain vähemmän. On sitten kyse velaksi maksetuista julkisen sektorin palkoista, velaksi pyöritetyistä tukiaisbisneksistä tai sinänsä aivan terveestä bisneksestä, joka vain perustui siihen, että asiakkailla olisi tätä velkarahaa käytössään, talous on seisonut puhtaasti velkarahan kantamisen ympärillä.
Kun edes tervettä ja markkinatalouden ehdoilla toimivaa bisnestä pyörittävät eivät voi missään päin maailmaa vedota siihen, että heillä on oikeus niihin tuloihin, jotka he ovat ennen saaneet, miten ihmeessä kreikkalaisilla olisi oikeus ikuisesti niihin rahoihin, jotka eivät koskaan olleetkaan heidän?
Tietysti tavallisen kreikkalaisen elämä kurjistuu ja reippaasti. Kreikka on taloudeltaan kehitysmaatasoa ja kehitysmaissa ei pahemmin ole rahaa pärtsätä. Niissä kuollaan nälkään. Kreikka on talouden rakenteiden, korruption, nepotismin ja tehottomuuden mittareilla samantapainen maa kuin hieman heikommin pärjäävät arabimaat, paitsi että arabimaissa on olemassa jonkunnäköinen kunniantunto valtioita ja vallankahvaa kohtaan. Kreikan erottaa näistä maista vain Välimeri ja väärin ymmärretty historia. Miksi elintason Kreikassa pitäisi olla oleellisesti erilainen? Minä en tiedä, tietääkö kukaan?
Uutinen kertoo meille myös jotain kreikkalaisen ajatusmaailman ongelmasta: veroja ei viitsitä maksaa ja niiden välttely on suorastaan velvollisuus. Valtion pitää elättää ihmiset, maksaa palkat ja eläkkeet (myös kuolleille), tarjota palvelut ja hoitaa paljon muitakin tehtäviä ja jos valtio ei tee näin, kreikkalainen hyökkää barrikadeille vastustamaan. Kun Jorbaksen pitäisi maksaa jotain tästä veroina, Jorbas hyökkää barrikadeille vastustamaan. Onko tässä ajatusmallissa järjen hiventäkään? Ei tietenkään ole.
Kreikka on onnistunut ratsastamaan yllättävän pitkään pelkästään sillä ajatuksella, että länsimainen demokratia ja länsimainen sivistys olisivat lähtöisin sieltä, joten Kreikka on siis jotenkin osa länsimaista perhettä. Länsimainen sivistys, tieteet, taiteet ja kulttuuri ovat lähtöisin pitkälti nykyisen Italian alueelta ja länsimainen demokratia puolestaan on keksitty Britanniassa. Kreikassa ei keksitty tai edes sisäistetty myöhemmin paljon mitään näihin liittyvää, eikä paljon muutakaan yhden pitkän juoksumatkan lisäksi.
Ai niin, mutta sekin juoksumatka päätettiin Englannissa eikä Kreikassa.
Nyt edessä on raivoisaa kuvien pulauttamista, mutta sananen tähän väliin Kreikasta tämän BBC:n uutisen pohjalta. Kreikkalaiset siis ovat hyvin, hyvin vihaisia, kun “väärät” ihmiset joutuvat maksumiehiksi, eli tavalliset kreikkalaiset.
Ymmärrän tämäntyyppisen kiukun sellaisissa maissa, joissa veronmaksajat joutuvat rahoittamaan Kreikkaan rahansa kipanneita pankkejaan. Esimerkiksi saksalaisella keskiluokalla on aivan perusteltu syy nurista, että heidät pannaan jossain muodossa maksamaan pankkien riskinotosta
Tässä tilanteessa ymmärrämme, miksi saksalaisia kiukuttaa. He rakensivat pankeilleen järjestelmän, jossa voitot pysyvät pankkien omistajilla ja tappiot joudutaan ainakin osin kattamaan verovaroista. Tällainen järjestelmä rakennettiin kaikissa muissakin Euroopan maissa. Vaikka järjestelmää nyt muutettaisiin, ei se auttaisi mitään, sillä vain valtiot voivat kattaa näitä satojen miljardien vajauksia. Vaikka kuinka herravihaisessa hengessä haluttaisiin, että pankkiirit maksavat tavallisten ihmisten sijaan, ei heillä tätä rahaa olisi, ei edes tuhannesosaa siitä.
Kreikassa tilanne on perustavalla tavalla erilainen. Siellä ihmisiltä ei oteta rahaa “jonkun muun” aiheuttamien tappioiden kattamiseen. Siellä ihmisiltä otetaan rahaa, jota heille ei olisi koskaan pitänyt antaakaan. Tai oikeastaan heiltä ei edes oteta paljon mitään, annetaan vain vähemmän. On sitten kyse velaksi maksetuista julkisen sektorin palkoista, velaksi pyöritetyistä tukiaisbisneksistä tai sinänsä aivan terveestä bisneksestä, joka vain perustui siihen, että asiakkailla olisi tätä velkarahaa käytössään, talous on seisonut puhtaasti velkarahan kantamisen ympärillä.
Kun edes tervettä ja markkinatalouden ehdoilla toimivaa bisnestä pyörittävät eivät voi missään päin maailmaa vedota siihen, että heillä on oikeus niihin tuloihin, jotka he ovat ennen saaneet, miten ihmeessä kreikkalaisilla olisi oikeus ikuisesti niihin rahoihin, jotka eivät koskaan olleetkaan heidän?
Tietysti tavallisen kreikkalaisen elämä kurjistuu ja reippaasti. Kreikka on taloudeltaan kehitysmaatasoa ja kehitysmaissa ei pahemmin ole rahaa pärtsätä. Niissä kuollaan nälkään. Kreikka on talouden rakenteiden, korruption, nepotismin ja tehottomuuden mittareilla samantapainen maa kuin hieman heikommin pärjäävät arabimaat, paitsi että arabimaissa on olemassa jonkunnäköinen kunniantunto valtioita ja vallankahvaa kohtaan. Kreikan erottaa näistä maista vain Välimeri ja väärin ymmärretty historia. Miksi elintason Kreikassa pitäisi olla oleellisesti erilainen? Minä en tiedä, tietääkö kukaan?
Uutinen kertoo meille myös jotain kreikkalaisen ajatusmaailman ongelmasta: veroja ei viitsitä maksaa ja niiden välttely on suorastaan velvollisuus. Valtion pitää elättää ihmiset, maksaa palkat ja eläkkeet (myös kuolleille), tarjota palvelut ja hoitaa paljon muitakin tehtäviä ja jos valtio ei tee näin, kreikkalainen hyökkää barrikadeille vastustamaan. Kun Jorbaksen pitäisi maksaa jotain tästä veroina, Jorbas hyökkää barrikadeille vastustamaan. Onko tässä ajatusmallissa järjen hiventäkään? Ei tietenkään ole.
Kreikka on onnistunut ratsastamaan yllättävän pitkään pelkästään sillä ajatuksella, että länsimainen demokratia ja länsimainen sivistys olisivat lähtöisin sieltä, joten Kreikka on siis jotenkin osa länsimaista perhettä. Länsimainen sivistys, tieteet, taiteet ja kulttuuri ovat lähtöisin pitkälti nykyisen Italian alueelta ja länsimainen demokratia puolestaan on keksitty Britanniassa. Kreikassa ei keksitty tai edes sisäistetty myöhemmin paljon mitään näihin liittyvää, eikä paljon muutakaan yhden pitkän juoksumatkan lisäksi.
Ai niin, mutta sekin juoksumatka päätettiin Englannissa eikä Kreikassa.
blog comments powered by Disqus