Rasismi ja positiivinen syrjintä

Perussuomalaiset irtisanoutuivat selkeäsanaisesti rasismista julistuksellaan, sillä tällaista heiltä oli odotettu. Tekstin luettuani arvasin, että siitä nousee kova parku, ja niin näyttää nyt käyneen. On esitetty kaikenlaista kritiikkiä, mutta yleisesti ottaen melko luisksotsaisessa sävyssä. Päivän Hesarin pääkirjoituksessa kulminoituvat oikeastaan kaikki tämän kritiikin ongelmat ja tympeimmät kliseet, joten tutkitaanpa sitä hieman.

Aloitamme tästä:
Perussuomalaisten rasisminvastaisessa julistuksessa on kuitenkin lause, joka suurelta osin vesittää koko julistuksen.

Tässä kohtaa toivoisi, että pääkirjoituslehtineekeri olisi joutunut tenttimään fuksikurssin

Logiikan perusteet, josta allekirjoittanut pääsi läpi kymmenennellä yrityksellä professorin huoneessa järjestetyssä yksityistentissä kaksi päivää ennen valmistumista.

Perussuomalaisten julistus on tekstinä muotoa “vastustamme rasismia ja väkivaltaa etc etc etc ja lisäksi vaadimme positiivisen syrjinnän lakkauttamista”. Tässä on loogisesti kyseessä ja-operaattori, ei tai-operaattori, implikaatio eikä ekvivalenssi. Huuto Persujen lauselmasta oli tietysti hirveä, sillä samalla kun irtisanouduttiin rasismista, irtisanouduttiin myös kaikennäköisestä vähemmistönpalvonnasta, josta näyttää muodostuneen kokonainen oma politiikan lajinsa.

Tämä oli tietysti persuilta taktinen veto, mutta huudon ja matalamielisyyden määrä yllätti minutkin. Tuossa lauselmassa ei ole nimittäin mitään, mikä vesittää Persujen rasismin vastaisen julistuksen. Jos tuon purkaa atomeiksi ja katsoo, mitä persut vaativat, on rasismin, syrjinnän ja väkivallan vastustaminen. Tämä on oma olionsa ja positiivisen syrjinnän vastustaminen on toinen olionsa. Persut siis eivät julistuksensa mukaan lepää ennen kuin molemmista on päästy eroon, mutta näitä ei ainakaan lukemani perusteella ole mitenkään kytketty yhteen. Rasismista ja väkivallasta voidaan hankkiutua eroon, vaikka positiivinen syrjintä tai etninen suosinta jatkuu, tai päinvastoin.

Vastareaktio on kuitenkin koko lailla odotettu. Iso osa persuja vastustavasta politiikasta perustuu siihen ajatukseen, että persut on rasistinen liike. Tämä ei ainakaan omien havaintojeni mukaan pidä paikkaansa, vaikka joukossa rasisteja onkin kuten kaikkien muidenkin puolueiden riveissä. Puolueen ohjelma ei edusta rasismia eikä puolueen nokkamies ole koskaan vaikuttanut kiiluvasilmäiseltä natsilta. Persujen rasistikortti perustuu siis yksittäistapausten yleistyksiin eikä puolueen linjan ja ohjelman tulkitsemiseen. Jos persujen annettaisiin tuosta vain heittää pois rasistin viitta, pitäisi keskittyä vastustamisessa muihin, hieman kiperämpiin asioihin eikä vain mielikuvamainontaan.

Siksi luodaan nyt mielikuvaa siitä, etteivät persut oikeasti vastusta rasismia vaan ovat “vesittäneet” varsin yksikäsitteisesti väkivallan, rasismin ja syrjinnän tuomitsevan kannanoton asioilla, jotka sitä eivät vesitä.

Hyppäämme tämän jälkeen hetkeksi sivuraiteelle, rasismin käsitteen ongelmaan. Rasismi on tämän päivän orwellilainen rikosajatus, joka tarkoittaa jotakin pahaa, mutta aivan tarkasti ei tunnu olevan selvillä, mikä kaikki on rikollista. Sitä venytetään tarpeen mukaan, jotta epämiellyttävien henkilöiden epämiellyttävä puhe saadaan julistettua kategorisesti pahaksi ottamatta kantaa ensinkään siihen, mitä sanottiin.

Koko kohuhan alkoi jonkun persukansanedustajan kommentista “kaupungilla notkuvat neekeriukot pitäisi pistää metsätöihin” tai jotain sinnepäin. Tämä kommentti on epäilemättä tyhmä, mutta myös sisältää rasistisia elementtejä. Vertaamme sitä kuitenkin hieman samantapaiseen lauselmaan, joka oli yllättävänkin suosittu joskus 10-15 vuotta sitten: “miksi kaupungilla notkuvat pultsarit eivät mene töihin tai jos ei työ maistu, metsään käpyjä keräämään” tai jotain sinnepäin. Tämäkin kommentti on epäilemättä tyhmä, mutta se ei olekaan rasistinen ja se on tullut käsitellyksi myös sisältönsä puolesta esimerkiksi selittämällä, että ns. metsien miehet eivät ole juurikaan työkuntoisia.

Mikä näissä kommenteissa on oleellisena erona? Yksi ei-toivottu ihmisryhmä haluttaisiin pois katukuvaa rumentamasta ja tämä haluttaisiin lähettää metsätöihin. Puliukoilla näyttää olevan huomattavan vähän ystäviä ja ymmärtäjiä neekeriukkoihin verrattuna. Rasismi on toki sanakirjamääritelmänsä mukaan ihonväriin ja etnisiin seikkoihin perustuvaa, mutta nyt on hassunkurisesti luotu tilanne, jossa kaikennäköisiä muita ihmisryhmiä saa hutkia aivan miten sattuu paitsi ehkä naisia, jotka ovat Suomen suurin syrjitty

vähemmistö, sillä he itse asiassa muodostavat enemmistön.

Kun pystytään luomaan ainakin mielikuvissa jonkunnäköinen vähemmistö jollain perusteella, tuo vähemmistö alkaa yhtäkkiä nauttia aivan kerrassaan ihmeellistä suojaa kaikennäköistä kritiikkiä vastaan, sillä vähemmistöjä pitää ymmärtää. Rasistikortti heilahtaa helposti kuten moni muukin kortti. Asiaa voi ajatella siltäkin kantilta, että jos tuo mainittu kansanedustaja olisi jättänyt pois ilmeisen rasistiselta haiskahtavan “neekeriukko” -sanan ja lausunut “turvapaikanhakijat pitäisi lähettää maaseudulle metsätöihin opettelemaan suomalaisen kulttuurin kovaa ydintä”, tämäkin lauselma olisi katsottu rasistiseksi, sillä rasismista syyttävät näkevät mielessään tummahipiäisiä ihmisiä.

Miten tällainen ehdotus voitaisiin ylipäätään muotoilla ilman, että siinä nähdään joka paikassa vaanivaa rasismia, josta pitää sanoutua irti kerran viikossa, kaksi parhaassa? Ei mitenkään, ja se on tämä koko ristiretken tarkoituskin. Yritetään poistaa politiikan kielenkäytöstä sanoja ja käsitteitä, jotta poliittinen opponentti ei pääsisi ajamaan agendaansa sortumatta rikosajatukseen, joka hylätään ajatusta kuulematta.

Palaamme pääkirjoitukseen ja siirrymme toiseen esitetyn murskakritiikin ongelmaan. Tällä kertaa ongelman keskiössä on ilmiselvän tahallinen ja lähtökohtaisen puupäinen väärin ymmärtäminen:
"Tuomitsemme kaiken etniseen taustaan, kieleen, kulttuuriin, uskontoon tai vastaavaan seikkaan perustuvan syrjinnän tai suosimisen työmarkkinoilla, koulutuksessa ja muissa yhteyksissä", julistavat perussuomalaiset. Heidän mielestään ketään ei myöskään saa missään tilanteessa rangaista tai palkita taustansa vuoksi.

Syrjinnän kääntöpuolen - suosimisen - tuomitseminen tilanteessa kuin tilanteessa sisältää suuren ongelman. Tiukin tulkinta suosimisen kieltämisestä romuttaisi koko sosiaaliturvamme.

Suomessa heikoimmassa asemassa olevia suositaan verotuksella ja sosiaalisilla tulonsiirroilla. Suurissa kaupungeissa enemmän rahaa saavat sellaiset koulut, joiden oppilaaksiottoalueella asuu paljon pienituloisia, työttömiä ja maahanmuuttajia.

Lehtineekeri astuu syvälle hölynpölyn pimeään rääseikköön ensimmäisessä omassa virkkeessään, kuten niin moni muukin kriitikko, esimerkiksi joku paljon lainattu Kokoomusta edustava Ajatuksien Mätäoja. He eivät myöskään näytä löytävän sieltä tietään ulos ja lopulta päätyvät jääräpäisyydessään propagandan lohikäärmeen kitaan. Suosimisen tuomitseminen tilanteessa kuin tilanteessa epäilemättä sisältää ongelman varsinkin jos sosiaaliturva tai pienempi progressiivinen veroprosentti katsotaan suosimiseksi. Sen sijaan täysin näyttämättä jää, missä kohtaa Perussuomalaiset vastustaa julkilausumassaan tällaista tilanteessa kuin tilanteessa suosimista.

Vaikken itse taatusti kannata Perussuomalaisia, voisin aivan hyvin allekirjoittaa tuon kohdan tästä julistuksesta. Siinähän erityisesti korostetaan niitä taustaan liittyviä seikkoja, joiden perusteella suosimista ei saisi yhteiskunnassa esiintyä. Siinä erityisesti ei sanota, että heikommassa asemassa oleville ei saisi antaa sosiaaliturvaa. Heikompaan asemaan ajautuminen ei ole mikään taustaan liittyvä seikka vaan toimeentulotukea hakee yhtä lailla syrjään joutunut musta kuin valkoinenkin.

Suurissa kaupungeissa lisärahaa kouluille voidaan puolestaan antaa ja annetaankin sillä perusteella, että niissä saavutetaan huonoja oppimistuloksia. Tätä tukea ei tarvitse korvamerkitä etnisin perustein vaikka käytännössä paljon maahanmuuttajia sisältävä koulu todennäköisesti tätä tukea enemmän saisikin. Tällaista tukea kuten monia muitakin tukia voidaan antaa ilman etnisyyteen, uskontoon, sukupuoleen tai seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvää perustetta eikä nähdäkseni Perussuomalaisten lauselma vastusta tällaista millään tavoin.

Jos etniseen taustaan liittyvä suosiminen kiellettäisiin, maahanmuuttajien kotoutus ja kielenopetus pitäisi lopettaa kokonaan. Myös romanien asumisen ja kulttuurin tukeminen loppuisi. Samoin pitäisi purkaa ruotsinkielisten kiintiöt koulutuspaikoissa. Vähemmistökulttuurit saisivat rauhassa näivettyä, jos niiden tuet lopetettaisiin.

Juuri tätähän puolue ajaa ja juuri tätä minäkin ajan.

Tässä on sisäänrakennettuna virheenä ajatus siitä, että joku kulttuuri näivettyy, jos yhteiskunta ei tue sitä. Minä väitän, että elinvoimainen kulttuuri ei tarvitse mitään yhteiskunnan tukea selvitäkseen. Erinäköiset urbaanit alakulttuurit eivät saa äyriäkään yhteiskunnan tukea, mutta silti ne kukoistavat

ja niihin kuuluu enemmän ihmisiä kuin Suomessa on romaneja tai saamelaisia. Henkilö, joka kuvittelee kaiken oleellisen kulttuuriin liittyvän kumpuavan yhteiskunnasta ja sen rahoituksesta, on myynyt niin täydellisesti sielunsa sosiaalidemokratialle, etten mitenkään saata ennustaa pikaista paranemista, vaikka sitä toki täydestä sydämestäni tovonkin.

Ruotsinkielisten kiintiöt niissä koulutuspaikoissa, joista valmistutaan kovapalkkaisimpiin tehtäviin, on puhdas reliikki, jolla ei ole mitään muuta olemassaolon oikeutusta kuin historiallinen peruste. Sitä saa toki kannattaa, mutta saa sitä vastustaakin, eikä pidä olla erityisen tuohtunut, kun politiikan kentässä on viimein puolue, joka haluaisi lopettaa tällaiset, joidenkin mielestä selvästi epäoikeudenmukaiset rakenteet.

Maahanmuuttajien kotoutuksessa ja kielenopetuksessakin on nähtävissä eri vaihtoehtoja. Minä olen muuttanut kahteen eri maahan eikä minua ole kotoutettu mitenkään eikä kukaan ole tullut tyrkyttämään kielikursseja. Ei tainnut kukaan byrokratiasta tulla kotouttamaan Nokian Elopiakaan. Kotouttamista tarvitsevat ainoastaan turvapaikanhakijat ja heidän perässään vetämät. Mielestäni maahan jäävien turvapaikanhakijoiden tavoiteluku on nolla, sillä näistä ihmisistä ei ole Suomelle mitään taloudellista hyötyä ja muu ei kiinnosta edes etäisesti. Työperäiset siirtolaiset kotouttavat ja kielikouluttavat itsensä tai heidän työnantajansa tekee niin kuten esimerkiksi minulle kävi Virossa.

Tässä on kuitenkin havaittavissa ristiriita, eli jos kannattaa turvapaikanhakijoiden tulvaa, ei voi allekirjoittaa lauselman tätä kohtaa, mistä syystä persut voisivat tehdä tähän aivan hyvin jonkunlaisen täydennyksen ja katsoa, mistä sitten nikotellaan. Itse en koe suuresti syrjiväksi sitä, että jostain olosuhteiden oikusta Suomeen ajautunut, on sitten ulkomailla syntynyt Suomen kansalainen, joka ei osaa suomea sanaakaan, tai positiivisen päätöksen saanut turvapaikanhakija, saavat jonkun alkuun auttavan kielikoulutuksen. Tämä on jo enempi detaljitason piikittelyä ja nysväämistä, mutta jos se on päivän sana niin lausuntoa voinee aivan hyvin tältä osin täsmentää, vaikkei se sen jälkeen olekaan erityisen kompakti.

Itse ymmärrän “suosinnan” todennäköisesti melko samalla tavoin kuin tuon lausunnon kirjoittaja ja puhumme enemmänkin siitä, että kilpailutilanteissa, on kilpailun kohteena sitten työpaikka, opiskelupaikka, asunto tai joku muu vastaava asia, ryhdytään pisteyttämään ihmisiä pigmentin perusteella. Tai sitä, että joku sosiaaliturvan muoto onkin suuruudeltaan ihonväriperustainen eikä olosuhdeperustainen. Se, että köyhälle annetaan rahaa tai suomea osaamattomalle opetetaan suomea, ei ole tällaista syrjintää tai suosintaa, sillä kyseessä ei ole mikään kilpailuasetelma.

Kun perussuomalaiset kieltävät kaiken sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen kuuluvan suosimisen, he vain hämärtävät todellisen rasismin ongelman ja merkityksen.

Lopuksi vielä kappale luetun ymmärtämistä. Minä en löytänyt tuosta tekstistä kohtaa, jossa “kielletään kaikki sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen kuuluva suosiminen”. Ei tainnut löytää toimittajakaan, mutta taisi olla sukua Saarijärven Paavolle ja pistää sekaan puolet petäjäistä.

blog comments powered by Disqus