Viikonlopun uutinen on ollut perheenyhdistämishakemusten tulva sekä epäillyt väärinkäytökset. Tässä yksi asiaan liittyvistä uutisista.

Asian mielenkiintoinen sivujuonne on se, että nyt ollaan melkein täsmälleen niissä numeroissa, joita natsiaineksena pidetty ei-toivottava sakki laskeskeli jo pari kolme vuotta sitten. Silloin asiaa vähäteltiin, ja sanottiin, etteivät numerot pidä paikkaansa. Pitivät paikkansa, mutta kukaan ei ole tunnustanut olleensa väärässä. Kukaan ei myöskään ole tunnustanut byrokratiassa olleensa oikeassa esimerkiksi valmistautumalla tähän hakemustulvaan, vaan tehtiin kuten suomalaisessa turvapaikkapolitiikassa aina on tehty. Ei tehdä mitään ennakoivaa, ja vasta, kun joku asia räikeästi alkaa olla ongelma, tehdään pieni purkkapaikka tähän kohtaan.

Tässä valossa voisi ajatella, että sopeutumattomien etnisten vähemmistöjen slummit, joita on ennustettu Suomeen niitäkin ja pidetty yhtä lailla höpöpuheina, eivät ehkä olekaan niin kovin kaukaista tulevaisuutta.

Ennaltaehkäisevissä toimissa olisi se etu, että ongelman ei tarvitsisi räjähtää silmille ennen kuin on lupa tehdä mitään. Näinhän toimitaan monissa muissa asioissa. Yritetään ennustaa ongelmakohdat ennakolta ja suunnitella toimenpiteitä ajoissa toteutettaviksi, ongelmien syntymistä ehkäisemään. Maahanmuutossa vallitsee kuitenkin sokea piste. Kaikkien ongelmien povaaminen on harhaoppia, joten ennaltaehkäisevä työ on vaikeaa. Jos joku ongelma tunnustetaankin, sen on aina johduttava valtaväestön rasismista, ja asiaa autetaan parhaiten tuottamalla lisää elättejä ja siedätyshoitamalla näitä vääräuskoisia, jos ei muuten niin kiusaksi.

Vaan itse asia.

Uutinen kertoo, että jokainen maahan jäävä turvapaikanhakija tuottaa perässään viisi muuta. Pitäisikö? Mitä, jos otettaisiin käyttöön Tanskan malli, jossa perheen yhdistämistä saa muistaakseni anoa vasta, kun on elänyt vähintään kaksi vuotta ilman sosiaalitukiaisia? Tanskaa emme ole tavanneet pitää minään kiiluvasilmäisen natsiaatteen ja simputuksen luvattuna maana, ja siitä huolimatta siellä toimitaan näin. Miksi ei Suomessa?

Alaikäisten turvapaikanhakijoiden tapauksessa taas voisi aivan hyvin päättää, että lapsensa ihmissalakuljettajien matkaan lähettäneet ovat käytännössä lapsen hylänneet. Näillä lapsosilla on valtaosalla parrankasvu alkanut, ja kotimaansa kulttuurissa heitä pidettäisiin aikuisina. Miksi tällaisen henkilön pitää saada tuoda perässään hänet jo kertaalleen hylännyt suku? Jos näin ei saisi tehdä vaan ainoastaan tuo ihminen itse saisi jäädä maahan, lasten lähettämisen bisnescase kuivahtaisi siihen.

Mielenkiintoista on myös kasvattilapsiasia. Kasvattilapsia ei ollut aikaisemmin ollenkaan, nyt niitä on pilvin pimein. Mikä ihmeen adoptiobuumi Somaliassa on viime vuosina käynnistynyt, kun jokaiseen perheeseen on ilmaantunut kasvattilapsia? Vai viedäänkö suomalaisia taas kuin litran mittaa? Mitenhän kasvattilasten tulva suhtautuu geenitestien aloittamiseen? Onko ajalla ennen geenitestejä tuotu perässä vaikka mitä väkeä ilman mitään sukulaisuutta, ja vasta kun sukulaisuutta on ruvettu testaamaan, on ollut pakko keksiä kasvattilapsitarina, jotta voidaan edelleenkin tuoda perässä vaikka mitä väkeä? En tiedä. Jotain outoa tässä on ja asia pitäisi selvittää, mutten pidätä hengitystäni.

Oikeastaan, mikä idea koko perheen yhdistämisessä oikein on? Onko se kansainvälinen velvollisuus jonkun tekemämme sopimuksen perusteella, vai voisiko koko touhun lopettaa tarpeettomana? Jos näin tehtäisiin, tyrehtyisi turvapaikanhakijoiden virtakin kertaheitolla, ja ratkaisisimme kasan niitäkin ongelmia, joita ei nyt ennaltaehkäistä juurikaan, koska niitä ei ole olemassa.