Hesari tietää kertoa, että brittiläinen Specsavers olisi kahminut pienen osuuden Suomen silmälasimarkkinoista. En tiedä firmasta mitään, kuulen sen nimen nyt ensimmäisen kerran, mutta hinnalla kilpaileminen tuossa bisneksessä alkaa ilmeisesti viimeinkin toteutua.

Olen itse käyttänyt silmälaseja muistaakseni 9-vuotiaasta saakka. Ne pitää uusia aina toisinaan. Aikaisemmin parin vuoden välein, nyt menee 3-4. Suomessa ne maksoivat aina aivan mahdottomia summia. Tallinnasta niitä sai puoleen hintaan. Britannian tasoa en ole vielä selvittänyt.

Joskus dinosaurusten kultaisina vuosina muistamme, että keskustojen arvokkaimmilla liikepaikoilla oli joka kadunkulmassa pankin konttori. Sitten pankkibisnes kusahti ja konttoreista häipyi kolme neljäsosaa johonkin, ja harva on edes huomannut mitään. Bisneksessä vain oli hinnoissa kohtuuttomasti läskiä ja se elätti toiminnan.

Tänä päivänä kadunkulmissa ei ole pankkeja, mutta laskekaapa huviksenne optikkojen määrä Aleksilla ja sen poikkikaduilla. Tämä kertoo minulle siitä, että bisneksessä on aivan joutavaa ilmaa hinnoissa ja vain kilpailu rassaa sen pois. Kun kotimainen kilpailu ei ole toiminut, tarvitaan ulkomainen kirittäjä.

Asiaa voi miettiä myös tarpeen kannalta. Miksi yhdenkään optikon liikkeen pitäisi olla kalliissa ja keskeisessä paikassa? Ihmiset ovat valmiita ajamaan 42 kilometriä suuntaansa, viikottain, päästäkseen haluamaansa ostariin ostamaan maitoa ja pullaa. Jos silmälasit tarvitaan joka kolmas vuosi, tuntuu oudolta, että ihmiset eivät tätä ostosta viitsisi mennä tekemään mihinkään kauemmaksi. Tietenkään kyse ei ole tästä vaan siitä, että optikot voivat toimia älyttömien katteidensa suojassa keskustassa kun kilpailu ei ole toiminut. Minäkin olen mieluummin töissä Helsingin keskustassa kuin jossain parakissa Konalan tuolla puolen. Mutta rillejä oikeasti voisi kaupustella kyllä sielläkin.