Kirjoittelen muutaman jutun siitä, mitä EU-maissa oikeastaan tehdään, lähinnä tilastotiedon valossa.

Tein taulukon EU-maista ja niiden BKT:n ja työvoiman jakautumisesta. Tummempi pylväs kertoo, kuinka iso osa maan työvoimasta työskentelee palvelualoilla. Sininen pylväs taas kertoo, kuinka iso osa maan BKT:stä tulee palvelusektorilta. Lähteenä olen käyttänyt inttärnetistä löytämääni CIA world factbookia, jonka tiedot olivat useimmilta mailta vuodelta 2006, mutta joidenkin Itä-Euroopan maiden tapauksessa vuotta paria vanhempia.





Jos nyt lähdetään siitä, että Euroopan menestysresepti perustuu palveluihin jos johonkin, tuosta voi tehdä muutaman mielenkiintoisen havainnon. Todennäköisesti jossain vaiheessa ympäristö- tai energiapoliittisista syistä ryhdytään suosimaan palveluiden eikä tavaran kuluttamista, joten sellaiset maat, joissa palvelusektorin osuus on pieni, ovat tulevaisuudessa isomman rakennemuutoksen edessä kuin ne maat, joissa työvoima ja taloudellinen toimeliaisuus on jo nyt rakentunut palveluiden ympärille.

Erityisesti on syytä panna merkille, että suurista EU-maista ainoastaan Britannia on palveluyhteiskunta. Ja se totta vie näkyy tämän päivän talous- ja työllisyysluvuissa. Britanniassa talous porskuttaa historiallisen vahvasta punnasta huolimatta, täystyöllisyys vallitsee, palkat nousevat. Euroopan talousveturin maineessa edelleenkin oleva Saksa sen sijaan ei ole palveluyhteiskuntana erityisen kehittynyt vaan on läntisen Euroopan alempaa kastia. Ja siellä talous on rämpinyt vuositolkulla ja kasvun merkit orastavat nyt kun sen raskaalla teollisuudella menee paremmin. Saksassa on syytetty vuosikymmen Itä-Saksan jälleenrakentamisen kustannuksia talouden yskimisestä, mutta nähdäkseni on tehtävissä myös sellainen johtopäätös, että teutonit vain tekevät vääriä asioita. Ranska pärjää hiukan Saksaa paremmin, mutta näiden lukujen valossa EU:n tuleva talousveturi on Britannia eikä kumpikaan suunnannäyttäjänä itseään pitävistä ns. sosiaalisen Euroopan kannattajista. Kannattaisiko meilläkin miettiä, ketä oikein kannattaa peesata? Kannattaako meidän todella kopioida kaikki sellaisenaan Ruotsista vai olisiko maailmalla parempiakin esimerkkejä?

Suomessa palvelusektorin osuus työvoimasta on korkea, mutta osuus BKT:stä alempaa keskitasoa. Suomen tapauksessa numerot selittyvät vientiteollisuuden pienellä työvoimamäärällä mutta suurella BKT-osuudella. Hyvä näin niin kauan kuin vienti vetää ja savupiipputeollisuuden tuotokset käyvät kaupaksi.