Kreikan ryöstö
14/07/11 11:48
Minulle ei ole millään tavoin avautunut, mitä SDP, Urpilainen ja ilmeisesti aika moni muukin Suomessa ja Euroopassa tavoittelevat yrittäessään saada Kreikalta jotakin vakuuksia veloistaan. On puhuttu erinäköisiä pehmeitä siitä, kuinka Kreikan kansallisomaisuutta ja infrastruktuuria pitäisi antaa velka-apupaketin vakuudeksi.
Tämä haisee, ja se haisee kauaksi.
En tiedä, onko kyse yleisestä typeryydestä vai onko taustalla naruja nykimässä tahoja, jotka haluavat käyttää valtioita puhaltaakseen Kreikan omaisuuden taskuihinsa pilkkahintaan vähän kuten oligarkit tekivät Venäjällä aikanaan. On kyse kummasta vain, se ei miellytä minua ensinkään.
Ensimmäinen mieleen tuleva ajatus on se, että nyt puuhataan täysin epäoleellisten asioiden kimpussa. Kun Argentiinan dollarikytkös horjui kymmenen vuotta sitten, Argentiinan valtiovalta ilmoitti juhlallisesti asettavansa maan koko kansallisomaisuuden mukaanlukien presidentin palatsi velkojen
vakuudeksi. Valuutta romahti ja veloista mitätöitiin 60% tai jotain ja espanjalaiset pankit ottivat kunnolla köniinsä, mutta pressa asuu palatsissaan edelleen, palatsi on paikallaan eikä siitä makseta vuokraa millekään pankille. Nämä vakuussitoumukset olivat siis yhtä tyhjän kanssa kuten ne olisivat yhtä tyhjän kanssa Kreikankin tapauksessa, sillä lopulta kreikkalaiset oikeusistuimet ja poliitikot tulkitsevat lakejaan eikä ole mitään ylikansallista elintä, joka voisi vaatia vakuudet maksuun.
Keskittymällä tällaisiin perimiskelvottomiin vakuuksiin, niiden muotoon ja määrään, tullaan hukanneeksi runsaasti aikaa ja energiaa. Tämä aika kannattaisi käyttää sen miettimiseen, miten Etelä-Eurooppa pääsee jaloilleen ja miten eurooppalaisen rahoitusjärjestelmän ongelmat selvitetään. Tämä joudutaan tekemään joka tapauksessa jos ajauduttaisiin siihen tilanteeseen, että jotain vakuuksia pitäisi pistää maksuun. Ne eivät auttaisi eurooppalaista rahoitusjärjestelmää ensinkään, mutta kunnollinen suunnitelma ja skenaario auttaisivat.
Toinen asia liittyy ilmeiseen ristiriitaan.
Oikein tai väärin, Kreikan tukipaketin tavoite on nimenomaan yrittää saada jotenkin maa jaloilleen, eli auttaa sitä. Se, auttaako tällainen tukipaketti vai tarvitaanko muita toimia, on toisen keskustelun paikka, mutta tukipaketin tavoite tai ainakin yksi sen tärkeistä tavoitteista on nimenomaan tämä. Jos tavoite olisi kiusata kreikkalaisia, ei kannattaisi tukea mitään ensinkään.
Nyt toisaalta ollaan sitten erityisesti proletaarisen internationaalin voimalla vaatimassa Kreikan koko omaisuus ja infrastruktuuri vakuudeksi. Jo nyt on täysin selvää kenelle vain, että ainakin osa Kreikan veloista joudutaan mitätöimään. Koska ja miten, sitä emme vielä tiedä, mutta jotain tällaista tapahtuu. Tässä kohtaa nämä “vakuudet” tietysti siirtyisivät sitten ulkomaisiin käsiin. Kenelle, sitä ei tarina kerro. Jos nyt ajatellaan, että Kreikasta kupataan bisnekset ja verotuloja ja muita maksuja tuottavat asiat ulkomaisiin käsiin “vakuuksien” takia, miten ihmeessä Kreikka voisi koskaan päästä jaloilleen hieman pienemmälläkään velkataakalla?
Ei mitenkään. Vakuusjärjestelyn ainoa vaikutus on toteutuessaan se, että se nimenomaan haittaa Kreikkaa ja kreikkalaisia. Nyt siis ollaan toisella kädellä auttamassa ja toisella haittaamassa. Kumpaa halutaan tehdä? Mielestäni pitää valita jompi kumpi eikä tehdä niitä samaan aikaan siten, että veronmaksajat ympäri Eurooppaa maksavat paljon avusta ja lopulta avun saajalta viedään tuhkatkin pesästä ja myydään pilkkahinnalla johonkin.
Tämä haisee, ja se haisee kauaksi.
En tiedä, onko kyse yleisestä typeryydestä vai onko taustalla naruja nykimässä tahoja, jotka haluavat käyttää valtioita puhaltaakseen Kreikan omaisuuden taskuihinsa pilkkahintaan vähän kuten oligarkit tekivät Venäjällä aikanaan. On kyse kummasta vain, se ei miellytä minua ensinkään.
Ensimmäinen mieleen tuleva ajatus on se, että nyt puuhataan täysin epäoleellisten asioiden kimpussa. Kun Argentiinan dollarikytkös horjui kymmenen vuotta sitten, Argentiinan valtiovalta ilmoitti juhlallisesti asettavansa maan koko kansallisomaisuuden mukaanlukien presidentin palatsi velkojen
Keskittymällä tällaisiin perimiskelvottomiin vakuuksiin, niiden muotoon ja määrään, tullaan hukanneeksi runsaasti aikaa ja energiaa. Tämä aika kannattaisi käyttää sen miettimiseen, miten Etelä-Eurooppa pääsee jaloilleen ja miten eurooppalaisen rahoitusjärjestelmän ongelmat selvitetään. Tämä joudutaan tekemään joka tapauksessa jos ajauduttaisiin siihen tilanteeseen, että jotain vakuuksia pitäisi pistää maksuun. Ne eivät auttaisi eurooppalaista rahoitusjärjestelmää ensinkään, mutta kunnollinen suunnitelma ja skenaario auttaisivat.
Toinen asia liittyy ilmeiseen ristiriitaan.
Oikein tai väärin, Kreikan tukipaketin tavoite on nimenomaan yrittää saada jotenkin maa jaloilleen, eli auttaa sitä. Se, auttaako tällainen tukipaketti vai tarvitaanko muita toimia, on toisen keskustelun paikka, mutta tukipaketin tavoite tai ainakin yksi sen tärkeistä tavoitteista on nimenomaan tämä. Jos tavoite olisi kiusata kreikkalaisia, ei kannattaisi tukea mitään ensinkään.
Nyt toisaalta ollaan sitten erityisesti proletaarisen internationaalin voimalla vaatimassa Kreikan koko omaisuus ja infrastruktuuri vakuudeksi. Jo nyt on täysin selvää kenelle vain, että ainakin osa Kreikan veloista joudutaan mitätöimään. Koska ja miten, sitä emme vielä tiedä, mutta jotain tällaista tapahtuu. Tässä kohtaa nämä “vakuudet” tietysti siirtyisivät sitten ulkomaisiin käsiin. Kenelle, sitä ei tarina kerro. Jos nyt ajatellaan, että Kreikasta kupataan bisnekset ja verotuloja ja muita maksuja tuottavat asiat ulkomaisiin käsiin “vakuuksien” takia, miten ihmeessä Kreikka voisi koskaan päästä jaloilleen hieman pienemmälläkään velkataakalla?
Ei mitenkään. Vakuusjärjestelyn ainoa vaikutus on toteutuessaan se, että se nimenomaan haittaa Kreikkaa ja kreikkalaisia. Nyt siis ollaan toisella kädellä auttamassa ja toisella haittaamassa. Kumpaa halutaan tehdä? Mielestäni pitää valita jompi kumpi eikä tehdä niitä samaan aikaan siten, että veronmaksajat ympäri Eurooppaa maksavat paljon avusta ja lopulta avun saajalta viedään tuhkatkin pesästä ja myydään pilkkahinnalla johonkin.
blog comments powered by Disqus