Oikeastaan vähän harmi, ettei ole tullut käytyä aikaisemmin. Tämä on yllättävän mukava maa ja suurempia miinuksia ei ole, paitsi ehkä se, että Swakopmundissa on enemmän saksalaisia kuin alkuasukkaita.

Kaikki toimii, rosvoja ei ole oikein missään kuten ei myöskään häsääviä kerjäläisiä ja kaupustelijoita. Tai kusettavia taksikuskeja. Hintataso on erinomaisen edullinen ja suurempaa "turisti maksaa hirveästi" -välistävetoa ei esiinny. Kansallispuistoihin turisti joutuu maksamaan muistaakseni kaksinkertaisen hinnan, mutta koska se on sen jälkeenkin viisi euroa, homma on jokseenkin yhdentekevä.

Maa on iso ja harvaan asuttu. Sossusvlein dyyneiltä tullessa ajelin tyydyttävässä kunnossa olevaa hiekkatietä kaksi tuntia ja risat päästäkseni Maltahöheen, joka oli lähin kaupungintapainen. Vastaan tuli kaksi autoa ja ohi meni yksi. Päätieverkko, ns. B-tiet, ovat päällystettyjä ja niillä voi ajaa pääsääntöisesti aika kovaa kuten ajetaankin. Liikenne on harvaa ja tiet ovat viivasuoria paitsi kukkuloilla, ja jos pitää ohittaa niin ohituspaikka on juuri siinä nyt. C-tiet ovat hiekkateitä ja niiden kunto vaihtelee oikein hyvästä aika kamalaan riippuen vähän siitä, mitä sade on tielle tehnyt sen jälkeen kun se on viimeksi korjattu. D-tiet vaativat nelivedon. Turistijutut ovat kaikki C-teiden päässä, ainakin isoimmat. Auto on käytännössä pakko olla, koska muuten ei pääse mihinkään. Ja autossa on hyvä olla pari vararengasta. Minulla oli aluksi vain yksi ja kun se tuli tarpeeseen 20 kilsaa 300+ kilometrin hiekkatieosuuden alussa, ei oikein auttanut muu kuin kääntyä takaisin, käydä korjaamassa vararengas 150+ kilometrin päässä olevassa lähimmässä kylässä ja ajaa sen jälkeen Swakopmundiin 420 kilsaa hakemaan toinen vararengas ennen uutta yritystä.

Nähtävyyksiä on lähinnä Etoshan kansallispuisto, joka on kiva kun siellä voi kulkea itsekseen eikä tarvita jatkuvasti tippejä pummaavaa oppaiden ja autokuskien armeijaa. Sossusvlein dyynit ovat paikan isoin nähtävyys, Swakopmund on lähinnä Saksaa. Skeleton coast on ankean karu rannikko. Etelässä on kuulemma juttuja myös, mutta sinne menen vasta myöhemmin Etelä-Afrikasta, rajan yli Upingtonissa ja ajan Lüderitziin ja ihmettelemään Oranjen kanjonia. Ja ehkä jotain muutakin.

Jos jotain vikaa pitää keksiä niin täällä turistit tuntuvat kulkevan jotenkin laumoittain. Yhtenä päivänä joka mesta on kaupungissa täyteen buukattu, seuraavana päivänä missään ei ole ketään. Jos ei ole tehnyt viisivuotissuunnitelmaa, ei välttämättä pääse haluamiinsa hotelleihin, mutta jotain on aina järjestynyt. Välimatkat ovat juuri ärsyttäviä. Ajaako 350 kilsaa vai lentääkö ja sählää uuden autonvuokrauksen kanssa? Aikaa kuluu kumpaankin saman verran.