Olen täällä ja muualla varoittanut ihmisiä, ettei missään tapauksessa kannata sortua eläkevakuutus-nimiseen kusetukseen. Noita myöntävillä vakuutusyhtiöillä sinänsä on puhtaita jauhoja pusseissaan ja tuote on se mikä on, eli hyvää bisnestä vakuutusyhtiölle ja joissain tapauksissa hyvä diili myös säästäjälle.

Näissä vakuutuksissa on kuitenkin ongelmana se, että niissä on joku veroetu, ja valtio on ottanut asiakseen niitä säädellä myös.

Muistamme, miten tässä oikein kävi. Ensin vakuutukset olivat pitkään sellaisia, että sijoitukset sai vähentää riistoverotetusta palkkatulosta, ja eläke on sitten verotettu palkkatulona myöhemmin. Tämä houkutteli monia, koska aktiiviuran veroprosentti on kovempi kuin eläkevuosien veroprosentti ja tästä on ollut oletettavissa hyötyjä. Valtio muutti kuitenkin sopimuksia kesken kaiken ja poisti tuloveroporkkanan ja siirsi vakuutukset pääomatulojen piiriin.

Eläkevakuutuksesta ei pääse eroon noin vain, joten ne, jotka olivat jo maksaneet kymmenen vuotta, joutuvat vain maksamaan, vaikka mitään veroetua ei enää olekaan kun harvalla palkansaajalla on pääomatuloja maksettavaksi saakka.

Nyt on käynnissä uusi puhallussuunnitelma.

Eläkeikärajaa ollaan nostamassa yksipuolisesti 65 vuoteen kun yksi eläkevakuutuksen porkkanoista on ollut nimenomaan se, että eläkkeelle pääsee aiemmin jos haluaa. Nyt tämä muutetaan, todennäköisesti siten, että se koskee myös jo tehtyjä sopimuksia eikä vain uusia.

Kun kerran näyttää siltä, että eläkevakuutus on vakuutusyhtiön kanssa tehtävän sopimuksen sijaan arpalippu, jonka sääntöjä valtio muuttaa mielensä mukaan vaikkei varsinaisesti ole edes sopijaosapuoli, vaalikarja tekee viisaasti kiertämällä tällaiset mikkihiirikupongit kaukaa. Kun kerran valtio näyttää voivan muuuttaa mitä hyvänsä pykäliä näissä sopimuksissa, ja lisäksi on jo kahdesti osoittanut myös tekevänsä niin, tiedämme, mikä on seuraava askel.

Seuraava askel on se, että yksilöllisen eläkevakuutuksen maksama eläke vähennetään pääosin työeläkkeestä “eläkejärjestelmän kestävyyden takia ja eriarvoisuuden vähentämiseksi”. Näin siis eläkevakuutussäästäjä maksaa kahdesti ja saa vain kerran.

Säästäminen ja sijoittaminen kannattavat kyllä, sillä eläketurvan varaan ei pahemmin kannata nykyisten kolmekymppisten laskea. Mutta sijoittaminen pitää tehdä niin, että sijoitusomaisuus on sijoittajan hallinnassa eikä valtiovallan, ja jos Suomessa ryhdytään tehtailemaan ikävää lainsäädäntöä, senhetkiset sijoitukset voi realisoida ja siirtää ne turvaan St. Helieriin tai vaikkapa Panamaan.

Minimaaliset veroporkkanat ovat täysin hyttysen surinaa sen rinnalla, että iso sijoituspotti on täysin suomalaisen lainsäätäjän mielivallan arvoilla. Varsinkin kun tuo lainsäätäjä on jo osoittanut, ettei se ole eläkevakuutusasiassa vakuutuksen ottajan puolella vaan ajaa milloin mitäkin omaa verojenmaksimointiagendaansa, jossa maksumies on aina turpeeseen ja työiän mittaiseen vakuutukseensa sidottu eläkevakuutussäästäjä.