TV-maksu
08/09/10 20:42
TV-maksua on päätetty taas korottaa reippaasti.
Kun katsoo, paljonko kuluttajahintaindeksi on mistä hyvänsä satunnaisesti valitusta ajan hetkestä noussut tähän päivään saakka, ja paljonko tv-lupa/maksu on kallistunut samalla, huomataan, että kulut ovat ylessä karanneet laukalle.
Mistä tämä oikein johtuu? Toinen samalla tapaa laukalla oleva asia on joukkoliikenteen hinta, joka myöskin kallistuu rivakasti verrattuna muuhun kustannustasoon. Tätä perustellaan ympäristösyillä ja sillä, että olisi parempi, jos ihmiset liikkuisivat vähemmän. YLE puolestaan tuottaa hyvinkin luonnonvaroja säästävää ajankulua, ja nyt siis myös tällaisen hintataso on karkuteillä.
Numerot esiin. Mitkä kulut ovat raketoineet? Intuitiivisesti syytän osaltaan urheilua, jonka lisenssit ovat jatkuvasti kalliimpia, mutta tästä hieman lisää myöhemmin.
Ovatko karkuteillä työvoimakulut, hallintokulut vai mitkä kulut? Kun mietitään julkisen palvelun tehtävää, onko YLE kahminut tontilleen kovinkin runsaasti sellaista, joka ei sinne välttämättä kuuluisi? Julkista palveluahan voi tietysti määritellä monella tavalla, mutta minulle keskeisin elementti julkisessa palvelussa on puolueeton ajankohtaistoimitus ja sellainen ohjelmisto laidasta laitaan, jota kaupalliset kanavat eivät viitsisi näyttää.
Yle ei onnistu hirvittävän hyvin puolueettomassa uutistoimituksessa, mutta tämä ei ole sinänsä YLE:n ja sen budjetin vika. YLE painiskelee saman ongelman kimpussa kuin jokainen muukin tiedotusväline Suomessa, eli mistä löydetään sellaista toimittajakuntaa, joka ei
ole vasemmalle tai vihreyteen vinksallaan. Kuulopuheen mukaan Iltalehdessä oli erään edellisen päätoimittajan aikaan periaate, ettei sinne palkata ketään, joka on joskus käynyt Tampereen yliopistossa, mutta tämä voi olla ankka.
Kun tiedotusvälineet ml. YLE ovat pääosin virallisesti puolueettomia, yksittäisen toimittajan ja toimituspäällikön harteille jää varsin paljon, ja oma linja saattaa lievästi näkyä. YLE:n paras huumoriohjelma oli Suomessa asuessani Ajankohtainen kakkonen, mutta YLE:n tuotannosta ei tullut mieleen mitään, joka olisi ollut sille poliittiselta kannalta katsottuna vastapaino.
Toinen puoli julkisesta palvelusta sen sijaan Teeman joukkoontulon jälkeen on paljon paremmalla mallilla. Minä en sitä juurikaan ehtinyt katsomaan, mutta harmittaa, että missasin vuoden parin takaisen “Itäblokin scifi” -teeman. Tällaisia helmiä ei saa mistään edes rahalla, sillä ei niitä ole olemassakaan dvd-formaatissa. Tällaisessa tuotannossa kuitenkin oleellista on se, ettei sen lähettäminen maksa kovin paljon. Sama koskee harvinaisempien urheilulajien näyttämistä. Valtaosassa lajeja kamerat saa tuoda ilmaiseksi kentän varteen jos vain joku sitä suostuu telkkarista näyttämään. Jne.
Maailmanluokan megaurheilu on ongelma, kuten myös maailman megaviihdesarjat ja -formaatit. Näissähän lisensseistä järjestetään huutokauppa ja isoimman tarjouksen tehnyt saa diilin. Suomessa on järjenvastaisesti päätetty valtiovallan tasolla, että tiettyjen urheilukilpailujen on pakko näkyä valtakunnanverkossa. Tämähän on blankkoshekin kirjoittamisvaltuutus, sillä myyjä tietää, että asiakkaan on pakko ostaa.
Suomessa näistä lisensseistä voisi siis kilpailla yle, kolmonen ja nelonen. Jos hinta meinaisi jäädä alhaiseksi näiden kanavien tekemän sopimuksen perusteella, myyjä ottaa kirittämään jonkun kaapeliyhtiön, jolla ei ole ikinä mitään aikomustakaan voittaa kilpailua, ja yle joutuu korottamaan tarjoustaan taivaisiin saakka sen jälkeen kun kolmonen ja nelonen ovat tippuneet pois. Järkevää? Jos yle ei skabaisi näistä oikeuksista ensinkään, tarjoajia olisi vähemmän ja hinta jäisi kohtuullisemmaksi.
Jos lainsäätäjää välttämättä halutaan koko asiassa käyttää, säädettäköön laki, jossa sanotaan, että näiden tiettyjen urheilukilpailujen tapauksessa, jos joku ylipäätään näyttää niitä Suomessa, tuo signaali on tarjottava valtakunnanverkkoyhtiöille 15 minuutin viiveellä ilmaiseksi. Tästä seuraisi se, että kaapeli- ja satelliittifirmat eivät skabaisi lisensseistä, sillä ne eivät kuitenkaan saisi uusia asiakkaita, jos ne päättäisivät käyttää oikeuttaan näyttää tuo tuotanto Suomessa. Tietysti ne voisivat olla näyttämättä, sillä heidän tekemänsä sopimus todennäköisesti kieltäisi tällaisen eteenpäinjakelun, mutta miksi ne siitä silloin mitään maksaisivatkaan?
Jäljelle jäisi Suomessa kaksi kaupallista peluria, jotka tarjoaisivat jotain urheilusta, joten hinnan on melkeinpä pakko asettua nykytason alapuolelle. Tietysti lisenssinhaltija voi kostaa suomalaisille ja olla myymättä, mutta en minä siihenkään usko. Lähettäjän kustannuksiin ei vaikuta se, näkyykö kisa Suomessa vai ei, joten ne saavat samoilla kuluilla lisää X eikä 2X, mutta luulisi niille myös X:n kelpaavan, sillä sen saamiseksi ei tarvitse tehdä töitä tai investoida.
Mutta siis. Mihin raha oikein menee ja miksi kulut ovat karkuteillä vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen?
Kun katsoo, paljonko kuluttajahintaindeksi on mistä hyvänsä satunnaisesti valitusta ajan hetkestä noussut tähän päivään saakka, ja paljonko tv-lupa/maksu on kallistunut samalla, huomataan, että kulut ovat ylessä karanneet laukalle.
Mistä tämä oikein johtuu? Toinen samalla tapaa laukalla oleva asia on joukkoliikenteen hinta, joka myöskin kallistuu rivakasti verrattuna muuhun kustannustasoon. Tätä perustellaan ympäristösyillä ja sillä, että olisi parempi, jos ihmiset liikkuisivat vähemmän. YLE puolestaan tuottaa hyvinkin luonnonvaroja säästävää ajankulua, ja nyt siis myös tällaisen hintataso on karkuteillä.
Numerot esiin. Mitkä kulut ovat raketoineet? Intuitiivisesti syytän osaltaan urheilua, jonka lisenssit ovat jatkuvasti kalliimpia, mutta tästä hieman lisää myöhemmin.
Ovatko karkuteillä työvoimakulut, hallintokulut vai mitkä kulut? Kun mietitään julkisen palvelun tehtävää, onko YLE kahminut tontilleen kovinkin runsaasti sellaista, joka ei sinne välttämättä kuuluisi? Julkista palveluahan voi tietysti määritellä monella tavalla, mutta minulle keskeisin elementti julkisessa palvelussa on puolueeton ajankohtaistoimitus ja sellainen ohjelmisto laidasta laitaan, jota kaupalliset kanavat eivät viitsisi näyttää.
Yle ei onnistu hirvittävän hyvin puolueettomassa uutistoimituksessa, mutta tämä ei ole sinänsä YLE:n ja sen budjetin vika. YLE painiskelee saman ongelman kimpussa kuin jokainen muukin tiedotusväline Suomessa, eli mistä löydetään sellaista toimittajakuntaa, joka ei
Kun tiedotusvälineet ml. YLE ovat pääosin virallisesti puolueettomia, yksittäisen toimittajan ja toimituspäällikön harteille jää varsin paljon, ja oma linja saattaa lievästi näkyä. YLE:n paras huumoriohjelma oli Suomessa asuessani Ajankohtainen kakkonen, mutta YLE:n tuotannosta ei tullut mieleen mitään, joka olisi ollut sille poliittiselta kannalta katsottuna vastapaino.
Toinen puoli julkisesta palvelusta sen sijaan Teeman joukkoontulon jälkeen on paljon paremmalla mallilla. Minä en sitä juurikaan ehtinyt katsomaan, mutta harmittaa, että missasin vuoden parin takaisen “Itäblokin scifi” -teeman. Tällaisia helmiä ei saa mistään edes rahalla, sillä ei niitä ole olemassakaan dvd-formaatissa. Tällaisessa tuotannossa kuitenkin oleellista on se, ettei sen lähettäminen maksa kovin paljon. Sama koskee harvinaisempien urheilulajien näyttämistä. Valtaosassa lajeja kamerat saa tuoda ilmaiseksi kentän varteen jos vain joku sitä suostuu telkkarista näyttämään. Jne.
Maailmanluokan megaurheilu on ongelma, kuten myös maailman megaviihdesarjat ja -formaatit. Näissähän lisensseistä järjestetään huutokauppa ja isoimman tarjouksen tehnyt saa diilin. Suomessa on järjenvastaisesti päätetty valtiovallan tasolla, että tiettyjen urheilukilpailujen on pakko näkyä valtakunnanverkossa. Tämähän on blankkoshekin kirjoittamisvaltuutus, sillä myyjä tietää, että asiakkaan on pakko ostaa.
Suomessa näistä lisensseistä voisi siis kilpailla yle, kolmonen ja nelonen. Jos hinta meinaisi jäädä alhaiseksi näiden kanavien tekemän sopimuksen perusteella, myyjä ottaa kirittämään jonkun kaapeliyhtiön, jolla ei ole ikinä mitään aikomustakaan voittaa kilpailua, ja yle joutuu korottamaan tarjoustaan taivaisiin saakka sen jälkeen kun kolmonen ja nelonen ovat tippuneet pois. Järkevää? Jos yle ei skabaisi näistä oikeuksista ensinkään, tarjoajia olisi vähemmän ja hinta jäisi kohtuullisemmaksi.
Jos lainsäätäjää välttämättä halutaan koko asiassa käyttää, säädettäköön laki, jossa sanotaan, että näiden tiettyjen urheilukilpailujen tapauksessa, jos joku ylipäätään näyttää niitä Suomessa, tuo signaali on tarjottava valtakunnanverkkoyhtiöille 15 minuutin viiveellä ilmaiseksi. Tästä seuraisi se, että kaapeli- ja satelliittifirmat eivät skabaisi lisensseistä, sillä ne eivät kuitenkaan saisi uusia asiakkaita, jos ne päättäisivät käyttää oikeuttaan näyttää tuo tuotanto Suomessa. Tietysti ne voisivat olla näyttämättä, sillä heidän tekemänsä sopimus todennäköisesti kieltäisi tällaisen eteenpäinjakelun, mutta miksi ne siitä silloin mitään maksaisivatkaan?
Jäljelle jäisi Suomessa kaksi kaupallista peluria, jotka tarjoaisivat jotain urheilusta, joten hinnan on melkeinpä pakko asettua nykytason alapuolelle. Tietysti lisenssinhaltija voi kostaa suomalaisille ja olla myymättä, mutta en minä siihenkään usko. Lähettäjän kustannuksiin ei vaikuta se, näkyykö kisa Suomessa vai ei, joten ne saavat samoilla kuluilla lisää X eikä 2X, mutta luulisi niille myös X:n kelpaavan, sillä sen saamiseksi ei tarvitse tehdä töitä tai investoida.
Mutta siis. Mihin raha oikein menee ja miksi kulut ovat karkuteillä vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen?
blog comments powered by Disqus