Päästöoikeuksien ja resurssien tasajaosta

Tästä oli puhetta toisaalla ja kirjoitin tämän lyhennettynä kommenttina muualle, mutta kokonaisuudessaan nyt sitten tännekin.

Vähän väliä pullahtelee vihreinä itseään pitävistä piireistä ehdotus siitä, että maailman päästö- ja resurssienkäyttöoikeudet pitäisi jakaa perskohtaisesti siten, että jokainen saa yhtä paljon. Niin meillä kuin pimeimmässä Afrikassakin. Oikeudenmukaistahan se olisi. Sen jälkeen nämä oikeudet olisivat kauppatavaraa siinä kuin muukin, mutta tavaroita ja palveluja saadakseen pitäisi sitten latoa tiskiin sekä rahaa että tarvittava määrä näitä oikeuksia. Näin olen tämän teorian ymmärtänyt.

Tämä ajatus on ensinnäkin aika vaikea toteuttaa, mutta en puutu nyt siihen. Ongelma on se, että kahden valuutan järjestelmä on lähtökohtaisen älytön ja mieltä vailla. Jos asioita saadakseen tarvitaan kaksi eri kuponkia, se kuponki, josta on pulaa vähemmän, inflatoituu jokseenkin turhaksi. Jos se on tuo resurssikuponki, mikään ei muutu. Jos taas resursseista on pulaa kuten meille on kerrottu, raha menettää tässä mallissa arvoaan ja resurssikuponki vain korvaa sen, ja kun aikaa kuluu tarpeeksi, meillä on jälleen käytössä "raha", mutta sitä kutsutaan tuoksi resurssikupongiksi, ja kaikki transaktiot mitataan vain ja ainoastaan siinä ja eurot/dollarit/pesot poistuvat turhina tieltä häiritsemästä.

Jos kaupat notkuvat tavaraa, mutta ihmiset eivät saa ostettua niitä kun heillä on vain täysin hyödyttömiä euroja mutta päästökupongit puuttuvat, ihmiset tekevät mitä hyvänsä saadakseen näitä päästökuponkeja. Jos työstä saa palkaksi vain tarpeetonta rahaa, kuka viitsii mennä töihin? Ei kukaan, joten käytännössä työntekijöille pitää maksaa myös heidän markkina-arvonsa mukaan päästöoikeuksia, jotka firman pitää puolestaan hankkia jotenkin. Firma taas hankkii näitä pistämällä katteen lopputuotteensa hinnan päästöoikeusosioon eikä vain euromääräiseen osioon. Toisaalta voidaan ajatella, että ennen kuin firma pystyy myymään tuotteita ja pärjäämään omillaan, se tarvitsee nytkin pääomaa. Sitä saa puolestaan pankista, mutta koska firma tarvitsee raaka-aineita, energiaa jne. joiden hankkimiseksi tarvitaan päästökuponkeja, pankin täytyy ruveta lainaamaan päästöoikeuksia samalla tavalla kuin se lainaa rahaa, ja korko on päästöoikeuksia eikä euroja, koska pankin pitää maksaa itse lainaamilleen päästöoikeuksille mitä todennäköisimmin päästöoikeusmuotoista korkoa eikä euromääräistä. Jos päästöoikeuksia halutaan hankkia pörssistä, sielläkin pitää noteerata kuponkeja rahan sijasta toisessa valuutassa.

Entäpä sitten valtio? Valtion pitää myös maksaa työläisilleen arvossaan olevaa palkkaa jos meinaa saada työläisiä töihin, joten valtiokin tarvitsee päästöoikeuksia. Sekä palkanmaksuun että suoraan resurssien kulutukseen, sillä julkinen sektori kuluttaa niitä pitkälti verorahoitteisissa palveluissa. Sairaaloissa tarvitaan sähköä ja materiaalia, ja joukkoliikenne tupruttaa siinä kuin yksityisautoilukin, hyvin käytettynä ja suunniteltuna tosin kokonaisuutena vähemmän. Mistä valtio saa päästöoikeuksia? Se kerää niitä tietenkin veroina ihmisiltä eikä hyväksy enää turhanaikaisia euroja.

Puusta katsoen synty vain uusi raha. Koska meillä on jo raha, tuntuu täysin turhalta keksiä sitä uudelleen vain nimeämällä se toisella tavalla. Se, mitä tämä käytännössä tekisi, on kertaluontoinen olemassa olevien pääomien nollaaminen, mutta tämä ajatus ei ole vihreä vaan aivan toisen värinen. Sen jälkeen päästöoikeuksiksi kutsutut pääomat rupeaisivat markkinataloudessa liikkumaan kuten nyt raha liikkuu ja lopulta toisilla olisi niitä enemmän kuin toisilla, mikä on oikeastaan koko markkinataloudeksi kutsutun sekatalouden idea.

Jos tyhmä ja laiska voi kuluttaa täsmälleen yhtä paljon kuin fiksu ja ahkera, fiksut ja ahkerat eivät pane parastaan vaan keskittyvät lähinnä harrastamaan, sillä ajan haaskaaminen työssä ei tuota heille mitään. Harrastaminen on sinänsä kivaa, mutta jos kaikki vain harrastavat, kuka ihme oikein tekee työt ja millä motiivilla? Tämän järjestelmän ongelmat huomattiin Itä-Euroopassa enkä ymmärrä, miksi tuo ihmiskoe pitäisi toistaa.

Jos rahan käyttöä ei tällä hetkellä motivoida kohdistumaan oikein vaan on mielekästä kuluttaa resursseja sen sijaan, että kulutetaan työtä, on mietittävä uudelleen esimerkiksi verojärjestelmää. Miksi työ on bensan ja viinan jälkeen kaikkein ankarimmin haittaverotettu asia? Tietenkin siksi, että valtioiden pohjattomat kankkulan kaivot tarvitsevat hemmetisti kannettua vettä, ja sitä ei saa helposti kuin turpeeseen sidotuilta ihmisiltä. Jos tämä järjestelmä on huono kuten se ainakin minun mielestäni on, sen muuttamiseen pitäisi panna ne paukut, jotka pannaan nyt McDonaldsin paikkojen hajottamiseen tai ne, jotka nyt käytetään sellaisten ehdotusten tehtailuun, jotka vain nimeävät käsitteitä uudelleen mutteivät lopulta muuta yhtään mitään.

Entä kuka hallinnoisi tätä päästöoikeusvaluuttaa? Käytännössä maailma siirtyisi takaisin "kultakantaan" eli yhden valuutan aikaan. Maailman rahaliikkeitä seuraamassa meillä on ainakin Maailmanpankki ja IMF, mutta jostain syystä osa tämän ehdotuksen kannattajista päättää aina polttaa kasan autoja ja rikkoa McDonaldsin ikkunoita kun kumpi tahansa kerho kokoontuu, joten näistä tuskin olisi tämän valuutan keskuspankiksi.

Minulle on syntynyt sangen vahva mielipide siitä, että tämä ehdotus ei ole vihreä vaan kirkkaanpunainen, jolle on hiukan näytetty maisemointitarkoituksessa vihreää pensseliä siinä toivossa, että hölmöt eivät ehkä ymmärtäisi näkemäänsä.

Eikä ehdotus muutenkaan ole kovin hyvä.
blog comments powered by Disqus