Credo
16/10/10 14:38
Länsimainen yhteiskunta.
Mitä se oikein tarkoittaa? Siitähän on ollut paljon puhetta viime aikoina kun joko sitä puolustetaan tai väitetään sen olevan nyt hyökkäyksen kohteena ja toiset väittävät, ettei mitään länsimaista yhteiskuntaa ole oikeastaan olemassakaan, joten ei sitä vastaan ole mitään hyökkäystäkään (lähinnä uskovaisten ja islamin suunnalta) käynnissä.
Minun mielestäni länsimainen yhteiskuntajärjestys on olemassa vaikkei sitä ole kovin tarkasti määriteltykään. Omasta mielestäni se sisältää ihmisoikeuksien ja perusvapauksien lisäksi ainakin seuraavat asiat, pienen selityksen kera:
Näistä ei kuitenkaan voi johtaa mitään libertaarista unelmaa, jossa kaikki säännöt ovat pahasta. Sääntöjä saa ja pitää olla, mutta niiden pitää yksityiselämään puuttuessaan tavoitella jotakin ulkopuolista asiaa eikä vain jotain yleistä “kansakunnan moraalia ja siveyttä”. On siis aivan mahdollista kieltää esimerkiksi ympäristön kohtuuton pilaaminen tai asettaa tielle nopeusrajoitus. Toisaalta myöskään yksilönvapauskeskeisyydestä ei seuraa se, ettei näitä yksilöllisiä valintoja saisi kohtuudella kritisoida. Jos kaikki pakotetaan ajattelemaan samoin tai vaikenemaan ikuisesti, ollaan otettu tiikerinloikka totalitarismin suuntaan.
Nykyisin tässä on pieni ongelma erinäköisen kiihottamis- ja viharikoslainsäädännön takia, ja näitä käytäntöjä pyritään laajentamaan toisinaan. Jos joku on vihainen, asia pitää saada sanoa ääneen. Samaten se, ettei pidä jostakusta.
Yllättävän harvassa paikassa toteutuu edes merkittävä osa näistä. Näissä asioissa on arvoa ja niitä on syytä puolustaa jos niitä ryhdytään polkemaan. Ongelma on siinä, että koska veneenkeikuttamista pitää suvaita, pitänee hyväksyä se, että joku joskus haluaa lopettaa koko länsimaisen yhteiskunnan.
Mitä se oikein tarkoittaa? Siitähän on ollut paljon puhetta viime aikoina kun joko sitä puolustetaan tai väitetään sen olevan nyt hyökkäyksen kohteena ja toiset väittävät, ettei mitään länsimaista yhteiskuntaa ole oikeastaan olemassakaan, joten ei sitä vastaan ole mitään hyökkäystäkään (lähinnä uskovaisten ja islamin suunnalta) käynnissä.
Minun mielestäni länsimainen yhteiskuntajärjestys on olemassa vaikkei sitä ole kovin tarkasti määriteltykään. Omasta mielestäni se sisältää ihmisoikeuksien ja perusvapauksien lisäksi ainakin seuraavat asiat, pienen selityksen kera:
- Länsimainen yhteiskunta ei puutu kovin syvästi siihen, miten yksilöt elämäänsä elävät. Tarvitaan tietysti sääntöjä vaikkapa liikenteeseen, jotta asiat toimivat ja muiden henki ja terveys ei ole liiaksi vaarassa. Tästä on viime päivien homokeskustelu kelpoisa esimerkki. Selvästikään valtaosaa ei kiinnosta, millaisissa ihmissuhteissa jengi elää. Toisaalta huomataan, että tähän ei välttämättä kuulu jokaisen juridisen koukeron toteuttaminen kaikille. Kukaan ei esimerkiksi kiellä elämästä kolmen tai neljän kimpassa eikä käytännössäkään kiellä, mutta jos lainsäädäntö on muokattu kahden ihmisen parisuhteita varten ja vaikkapa siten, että juridisesti lapsella on isä ja äiti, joilla on elatusvelvollisuus eikä jollain viiden hengen kimpalla, lakia ei tarvitse tältä osin muuttaa.
- Länsimainen yhteiskunta ei pakota kaikkia olemaan samaa mieltä asioista. Jos joku on jotain mieltä homoista, hän saa olla tätä mieltä ja sanoa mielipiteensä ääneenkin
- Länsimaisessa yhteiskunnassa vaalikarja pääsee äänestämällä vallankahvasta eroon
- Hieman tai vähän enemmän enemmistön elämäntavasta poiketen elämäänsä elävien fyysinen tai henkinen terveys ei ole uhattuna. Väärin pariutuvia ei kivitetä tai uiteta hapossa ja moral majorityn paheksunta pysyy kohtuuden rajoissa eikä muutu henkiseksi terroriksi.
- Länsimainen yhteiskunta arvoineen ja sääntöineen muuttuu ja on muutettavissa. Muutoksia vaativat eivät tee sitä henkensä kaupalla ja mitään ylimpiä ja ohittamattomia ohjeita ei ole kirjattu johonkin parituhatta vuotta vanhaan satukirjaan.
- Ihmisillä on tosiasiallinen mahdollisuus toimia yksilönä näin halutessaan eikä perheen, suvun, heimon tai yhteisön osana.
- Länsimainen yhteiskunta suvaitsee seassaan veneenkeikuttajia, jotka haluaisivat luopua koko länsimaisesta yhteiskunnasta ja korvata sen haluamallaan järjestelmällä. Stalinistit, anarkistit ja sensellaiset menevät vaivatta muiden seassa.
Näistä ei kuitenkaan voi johtaa mitään libertaarista unelmaa, jossa kaikki säännöt ovat pahasta. Sääntöjä saa ja pitää olla, mutta niiden pitää yksityiselämään puuttuessaan tavoitella jotakin ulkopuolista asiaa eikä vain jotain yleistä “kansakunnan moraalia ja siveyttä”. On siis aivan mahdollista kieltää esimerkiksi ympäristön kohtuuton pilaaminen tai asettaa tielle nopeusrajoitus. Toisaalta myöskään yksilönvapauskeskeisyydestä ei seuraa se, ettei näitä yksilöllisiä valintoja saisi kohtuudella kritisoida. Jos kaikki pakotetaan ajattelemaan samoin tai vaikenemaan ikuisesti, ollaan otettu tiikerinloikka totalitarismin suuntaan.
Nykyisin tässä on pieni ongelma erinäköisen kiihottamis- ja viharikoslainsäädännön takia, ja näitä käytäntöjä pyritään laajentamaan toisinaan. Jos joku on vihainen, asia pitää saada sanoa ääneen. Samaten se, ettei pidä jostakusta.
Yllättävän harvassa paikassa toteutuu edes merkittävä osa näistä. Näissä asioissa on arvoa ja niitä on syytä puolustaa jos niitä ryhdytään polkemaan. Ongelma on siinä, että koska veneenkeikuttamista pitää suvaita, pitänee hyväksyä se, että joku joskus haluaa lopettaa koko länsimaisen yhteiskunnan.
blog comments powered by Disqus