Stefan Wallin vaatii ministerin eminenssissä, että homofobian vastaista sanomaa kuuluu levittää kaikkialle turuilla ja toreilla.

Kommentin lienee kirvoittanut sen, kun pääkaupunkiseudun kaupunkien liikuntavirastot olivat jostain kampanjasta kieltäytyneet.

Asia sinänsä on aivan kohtuullisen hyvä, ja ei maailma siitä huonommaksi paikaksi muutu, jos homofobit ja muut fanaatikot pitävät aatteensa enempi omana tietonaan ja antavat muiden elää siten kuin haluavat.

Outoa kommentissa on sen sijaan tämä: "Myös sille on saatava loppu, että homoa käytetään haukkumasanana".

Jos lähdetään tälle tielle, haukkumasanat pitäisi kieltää oikeastaan kaikki. Jos jonkun haukkuminen homoksi loukkaa homoja, voidaan aivan samalla logiikalla todeta, että idiootiksi haukkuminen loukkaa henkisesti vajavaisia. Omassa kielenkäytössäni suurin solvaus, minkä kukaan voi ansaita, on pelle. Pelle on henkilö, joka on niin lohduttomasti pihalla, ettei hänellä ole mitään toivoa. Epäilemättä tämä loukkaa kuitenkin sirkustaiteilijoiden ammattikuntaa.

Minun nähdäkseni tässä ei ole enää mitään järkeä. Jos homoa ei saa sanoa edes ääneen, koko asia jää elämään silmätikuksi "tuolla on niitä, joita ei saa mainitakaan ääneen".

Eivät asiat tällä tavalla arkistu ja lakkaa herättämästä huomiota, eikä mitään hyvää ole koskaan ennenkään saavutettu kieltämällä sanoja siksi, kun joku saattaa niistä suuttua.