Jostain wikileaks-asioista kohistaan jälleen.

Tässä on pari mielenkiintoista aspektia, jotka on syytä käsitellä. Kumpikaan niistä ei liity vuodetun materiaalin sisältöön kuin etäisesti.

Ensimmäinen on yleinen, asiasta syntynyt kohina. Vuodetut tiedot ymmärtääkseni kertovat, että jossain epäkiinnostavassa pikku sodassa on kuollut väkeä ja tehty ikäviä asioita, joita sodissa on aina ennenkin tehty. Tästä ei pitäisi kenenkään olla yllättynyt. Toinen kohinan kohde on se, että sotaa käyvien valtioiden poliitikot ovat valehdelleet. Kun yleisesti tunnustettu viisaus on se, että sodan ensimmäinen uhri on totuus, mikä tässä nyt sitten yllättää?

Tätä episodisa seuratessa ihmetyttää, kuinka hemmetin tyhmiä ihmiset ovat jos oikeasti kuvittelevat, että sodassa ei käy ikäviä asioita ja että poliitikot ja kenraalit puhuvat totta. Poliitikot eivät puhu totta mistään muustakaan asiasta, joten miksi tästä, eikä kenraalikunta paljon sen rehellisempää ole jos valheilla saa ostatettua itselleen suurempia pyssyjä.

Tosiasiassa kyse on sodan vastustamisesta, joka naamioidaan aasimaisuuden kaapuun. Minäkään en pidä sodasta yleensä enkä varsinkaan näistä käynnissä olevista rähinöistä, mutta en tarvitse tämän näkemyksen tueksi mitään osoituksia ikävyyksistä tai valheista. Ovatko ihmiset tyhmyyden lisäksi selkärangattomia vätyksiä tarvitessaan tällaista henkistä tukea näkemyksilleen?

Toinen mielenkiintoinen asia on asiaan liittyvä savustus. Ruotsi näyttää oppineen Suomelta suomettumisen ylevät periaatteet. Onhan tietysti teoriassa mahdollista, että Wikileaksin perustajan saama raiskaussyyte/epäily ja hänen oleskelulupahakemuksensa hylkääminen ovat vain silkkaa sattumaa eivätkä liity mihinkään, mutta minä en tätä aivan helpolla usko. Ei kukaan uskonut Suomenkaan sekoiluja kylmän sodan hulluina vuosina vaan kaikki tiesivät Suomessa ja maailmalla, mistä oikein oli kysymys ja kuka painosti.

Ruotsi näyttää olevan kummallisesti kyyryssä. Ei asiassa Ruotsin kotipesäkään puhdas ole kun kerran jo aiemmin tiesimme, että amerikkalaiset ovat saaneet käädä kaappaamassa Ruotsista ihmisiä kuulusteluihin, mutta nämä asiat on käsitelty jo.

Kolmas näitä yhdistävä mielenkiintoinen aspekti on se, että poliitikot ainakin joissain maissa kuvittelevat, että heidän oma nahkansa jotenkin pelastuu jos he saavat diskreditoitua wikileaksin perustajan tai jotenkin kiusattua häntä. Poliitikko voisi olla aivan hyvin suoraselkäinen ja kertoa, että sodassa käy kaikenlaista ja että kaikki sodassa tehdyt asiat eivät jälkiviisaasti ole oikeita. Poliitikko siis kuvittelee, että ihmiset ovat niin tyhmiä, että he ovat uskoneet kaiken heille sodasta syötetyn propagandan sellaisenaan ja jatkavat sen uskomista hamaan maailman tappiin.