Telegraph tietää kertoa, että EU-parlamentti haluaa puuttua siihen, miten parlamentaarikot järjestäytyvät parlamentissa ryhmiksi.

Nyt 20 parlamentaarikkoa viidenneksestä jäsenmaita saa muodostaa ryhmän ja se saa näin ollen edustuksensa parlamentin hallintoon ja komiteoihin ja työryhmiin. Tätä halutaan muuttaa niin, että raja on 30 edustajaa vähintään neljänneksestä jäsenmaita. Perustelu on se, että toimintaa halutaan "selkiyttää". Käytännössä tämä on veto siirtää kiusalliset pikkuryhmät pois häiritsemästä ja keskittää valta kolmelle tai neljälle suurelle. Näin mitään soraääniä mihinkään suuntaan ei enää pääse esille.

Keino on sinänsä ovela, sillä "vähintään neljänneksestä jäsenmaita" käytännössä tekee pikkuryhmien toiminnasta mahdotonta kun se tarkoittaa, että ryhmällä pitäisi olla edustus vähintään seitsemässä jäsenmaassa. Tämä taas on hankalaa, sillä valtaosa EU-maista on pikkumaita, joiden euroedustajamäärät ovat niin matalat, että äänikynnys saada yksi edustaja nousee korkeaksi. Näin kaikissa muissa paitsi viidessä tai kuudessa suurimmassa jäsenmaassa kaikki euroedustajat tulevat neljään suurimpaan ryhmään. Ja loput lakkaavat olemasta eivätkä enää saa rahaa mihinkään toimintaansa eivätkä saa edes ääntään kuuluviin.

Tämä ajatus on aivan täydellisen syvältä ja poikittain. Europarlamentilla ei ole sitä valtaa kuin parlamentilla kuuluisi olla. Mutta jos sen ajatuskin kansan äänen kuulemisesta poistetaan ja häivytetään kuuluvista kaikki sellaiset äänet, jotka eivät ole täydellisen eurouskovaisia ja nykyistä sosialidemokraattista establishmenttia tukevia, mikä ihmeen tehtävä tälle kerholle jää jäljelle?

Asialla ei sinänsä ole muuta kuin periaatteellista merkitystä, mutta on yksi lisä siihen listaan, joka puoltaa EU:n pitämistä valtioliittona sen sijaan, että se muutettaisiin liittovaltioksi. Mutta onko Suomen lehdistö asianmukaisesti raportoinut hankkeesta ja pohtinut sen vaikutuksia?